Tinu1234

Omat loggaukseni menevät usein "kätkön vierestä" ja välillä kaukaakin mutta siitä huolimatta kukaan ei ole niistä valitellut. Kirjoittelen aika vapaasi mitä kätköpaikalla on mieleen juolahtanut ja kun aika ajoin tulee lueskeltua vanhoja loggauksia niin yllättävän paljon pikkuasioita palautuu mieleen. Ne ovat siis tavallaan samalla jonkinlaista kätköpäiväkirjaa. Jos niissä olisi vain OK tai irvinaama toisensa perään niin tuskin paria kolmeasataa viimeisintä pitemmälle muistaisi ainakaan kaikkia. Oma joukkonsa on sitten ns. "vakavamieliset" kirjaukset joissa puututaan kaikenmaailman pikkuasioihin millintarkasti ja olen huomannut että joillakin vain on sellainen tyyli että maailmaa pitää parantaa aina kun se vain on mahdollista. Tällaisista en suuremmin välitä. On näiden joukossa ollut myös ihan selvien virheiden korjauksia ja ne ovat aina tervetulleita joten kiitos niistä. Yksi uusi asia tässä keskustelussa minulle oli tuo kellonaikojen kirjaaminen jota olen joskus ihmetellyt. Nytpä selvisi sekin - ei hullumpi juttu. Kyllä useimmat kätköilijät osaavat kirjoittaa hyvin ja monet vieläpä aika hersyvästi. Niitä on hauska lueskella jälkeenkinpäin. Omien kätköjeni suhteen kukin logatkoon tyylillään ja mieluusti lueskelen pitempiäkin tarinoita eikä pilkuilla ja pisteillä ole kovinkaan paljoa väliä jos se siitä vain on kiinni. Ihan vapaamuotoista juttua vain.

Olisikos mahdollista saada kuva näytille? Ovat varmastikin hienot. Lisäsin ikiliikkujan lokiin tuon kuvan. "Taideteoksen" nimi on Tinun rukki. En tiedä miten tämän kuvan kanssa käy tässä yhteydessä mutta sieltä kätkökuvauksesta se ainakin löytyy.

Ikiliikkuja-kätköä tehdessäni löysin metsästä kuusen alta ikivanhan messinkisen, nahalla päällystetyn ns. pirtuveneen ruorin. Talteenhan se piti ottaa ja sillä sompaillessani tulin paikkaan josta löytyi samalla tavalla kuusen alle hylättynä ehjä puinen pyörä. Sen alkuperää en pysty tunnistamaan, mutta melko erikoinen se on. Halkaisija vain noin 600mm ja teräsvanne ympärillä, napa vankka ja metallirakenteinen. Nyt nuo löydöt koristavat pienen entisöinnin jälkeen olohuoneen nurkkaa katajaisessa telineessään.

Alunperin piti hankkia tuollainen Joukon mainitsema kaksipaikkainen ilmatäytteinen mutta "reittivalinnan helpottamiseksi" ostettiin kaksi saman valmistajan ultra lite mallia. On kevyt liikutella niin maalla kuin vedessäkin ja varttitunnissa auton pysäytyksestä pääsee melomaan. Ollan käytetty niitä myös lähes nolla-asteisessa vedessä ja hyvin tarkenee, ei edes takamukset huurru koska siellä on ilmapohja vettä vasten. Kaveri osti airframe 1 mallit ja yhtä hyvin niilläkin pärjää, ainut miinus on oikeastaan vain pienempi tavaratila. Plussana huokeampi hankintahinta. Toimivia vehkeitä molemmat mallit.

Joskus kauan sitten pikkupoikana vesilläolo tuli tavaksi isoisän vanhassa vuotavassa soutuveneessä Suontee-nimisellä järvellä Hirvensalmella. Sen jälkeen on tullut kelluttua jos jonkinnäköisellä välineellä, enimmäkseen merellä. Paatteja on aikojen myötä ollut parikymmentä erilaista pienempää ja suurempaa sekä purjeilla että ilman. Tein kesällä muutaman kätköretken kajakilla ja pikkuveneellä itä-Helsingissä Tvärminnessä ja Kemiössä. Mahtavia reissuja kaikki. Kätköt vesielementissä on mielestäni hieno yhdistelmä jos vain on jonkinlainen väline vesille pääsemistä varten käytettävissä. Ihmeen vähän kätköilijöiden parissa kuitenkin taitaa olla innostusta saarikätköihin ja vastaaviin. Näin voisin ainakin omien saarikätköjeni ( 4 kpl Paimion lahdella) perusteella sanoa, mutta joka tapauksessa kiva on ollut lueskella niitäkin harvoja loggauksia joita niihin on tullut. Voi olla että kätköjen kiertely veneellä tms. on liian hidasta hommaa oikeille tehokätköilijöille vaikka laatu korvaisikin määrän. Vaihdoin vajaa kuukausi sitten HT-veneen avofiskariin jolla uskaltaa mennä vaikka minkälaisiin kallionkoloihin ja kiviröykkiöihin pyörimään. Se soveltuu myös kätköreissuihin mitä parhaiten trailerikelpoisuutensa takia ja tulevana viikonloppuna sillä olisi tarkoitus lähteä Tammisaren tai Espoon edustan kätköjä pyörimään. Meri on auki vielä pitkään ja muutama reissu olisi tarkoitus tehdä ennen jäitä. Kalsaa puuhaahan veneily tietenkin on jo tähän aikaan vuodesta mutta se on vain lähinnä varustekysymys. KYLLÄ KYNSIÄ SYYHYTTÄÄ päästä taas saarikätköille!

Viissataa meni eilen rikki, 9kk ja risat se kesti. Tavoite oli alunperin noin sata vuodessa mutta näin siinä sitten kävi.

Romantiikkakätköllä Lohjalla oli kaksi mielettömän liukasta jyrkähköä mäkeä ja takaisin tullessa muistuttelin vaimoani ja samalla itseäni mäen liukkaudesta. Nimenomaan mäen liukkaudesta, sillä toisen mäen olin kokonaan unohtanut metsälenkillä ja satuttiin juuri olemaan siinä unohtamassani mäessä. Metsään mentiin. Alle vuoden ikäinen pikkupirssi montussa, risukkoa nurin sekä pari leppää ilman kuoria. Ja auton etupää plus lokari rutussa. Parin tuhannen euron jälkeen sen taas pitäisi olla kunnossa. Henkistä kolahdusta ei oikein voi rahalla mitata, mutta linee sillä miljoonan euron paikkeilla

Tämä on hyvä kätkö euroille. Sain piilotettua niitä tänne, mutta taidan jättää koordinaatit ilmoittamatta.