VesaK

Onhan nuo pisteet peruskarttoihin painettu ja on niillä omat karttamerkitkin: isommalle ja pienemmälle pisteelle eri merkit. Tuskin ne nyt niin salaisia ovat... Intissä katsottiin leiripaikkaa lähin piste kartalta ja käytiin siellä ilmapuntarin kanssa, jotta saatiin leirin tarkka korkeus selville.

Olet väärässä säikeessä. Yhdistyksen jäsenistä säädetään 3. pykälässä. Täällä ei rajata ketään ulos, täällä vastustetaan ruotsinkielistä nimeä. Ymmärrätkö eron?

Tähän mennessä kukaan ei ole ruotsinkielistä nimeä kaivannut. Kyllä varmaan tuollekin asialle löytyy kannattajia ja vastustajia sen verran, että siitä riidan halutessaan saisi aikaan Eli siis kannatan nykymuotoa, jossa on suomen- ja englanninkieliset nimet. Erikseen vielä protestoin förbundia vastaan, koska sen käännös on juuri tuo liitto, jota missään nimessä ei tämän yhdistyksen nimeen saa sotkea.

Tuskinpa yhdistyksen vastustajia on...En ainakaan itse näe syytä sille? Makuasia... Toinen asia on se,kuinka moni siihen liittyy.Sehän varmaan riippuu itse kustakin.Mitä hyötyjä uskoo siitä saavansa jne... Niin, vaikka muutamia poikkipuolisia kommentteja koko yhdistysideaan onkin kuulunut, en usko että kukaan vaivautuu paikalle vastustamaan yhdistystä. Sen sijaan en menisi niinkään varmasti sanomaan, että tässä vaiheessa rekisteröimistä vastustavia ei olisi. Joidenkin mielestä varmaan olisi parempi, että yhdistys toimisi ainakin alkuun rekisteröimättömänä. Eri asia taaskin on se, vaivautuvatko nämä ihmiset kokoukseen, jättävätkö he (ainakin alkuvaiheessa) liittymättä jos yhdistys kuitenkin rekisteröidään heti vai onko tuo niin pieni asia, että he suostuvat liittymään jäseniksi rekisteröinnistä huolimatta.

Veikkaisin että koolle kutsutaan kokous. Ne, joita asia ei kiinnosta tuskin saapuvat paikalle. Sitten äänestetään perustamisesta ja rekisteröitymisestä. Läsnäolleet saavat kirjoittaa nimensä perustamiskirjaan ja siten liittyä jäseniksi. Voi olla, että jos paikalla on rekisteröitymisen (tai koko perustamisen) vastustajia, he eivät liity - varsinkaan, jos kokouksessa tai sitä edeltävissä keskusteluissa tulee perustavanlaatuista riitaa. Voi myös olla, että jos vastustajia on paikalla enemmän kuin kannattajia, jää yhdistys perustamatta tai rekisteröimättä. Sen jälkeen aika näyttää, liittyykö mukaan muita.

Rekisteröimättömän yhdistyksen etu on kevyempi byrokratia. Kun alkuvaiheessa energiaa menee muutenkin toiminnan organisointiin, niin tuntuu turhalta haaskata paukkuja siihen, että paperisotakin halutaan vielä ottaa samaan nippuun. Rekisteröinnin ehtisi ihan hyvin hoitaa myöhemminkin. Esimerkki: Viime aikoina yhdistykseen liittyvä foorumikeskustelu on suurelta osalta pyörinyt sääntöjen ja yhdistyslain tulkinnan ympärillä. Itse toiminnasta puhumiseen ei paljoa energiaa ole riittänyt. Mutta kuten sanottu, jos kerran yhdistys rekisteröidään heti alkuvaiheessa niin toki olen vielä tässä vaiheessa mukana, vaikka koenkin ajankohdan vääräksi.

Toki. Voidaanko kuitenkin kokoustekniikan perusteet jättää sääntösäikeestä pois Vaan oli tuossa muodossaan hyvinkin yleinen esim. partiopiireissä 80-luvulla. Niiltä ajoilta ei muuten ole mieleeni jäänyt sanaa 'asialista'; yleisesti puhuttiin esityslistasta vaikka nykyään ko. paperia sanottaisiin asialistaksi. Oikeita esityslistoja pääsin käsittelemään vasta työskennellessäni Helsingin Kaupungilla 90-luvulla. Ajattelin vaan, että liität ne jotenkin toisiinsa, kun virkkeesi sijainti antoi niin ymmärtää Alussa parinkymmenen jäsenen yhdistys ei varmaankaan vielä jaostoja tarvitse. Liitoissa jaostot rekisteröityvät omiksi yhdistyksikseen ja kuuluvat jäseninä alkuperäiseen emojärjestöön. Nyt oltiin kai tekemässä yhdistystä, jossa on henkilöjäseniä? Yksi tapa on se, että jäsenten ei tarvitse "kuulua" mihinkään jaostoihin, hän voi lukea toiminnasta www-saitilta (voi olla yhdistyksen intranet tai julkiset sivut (enkä halua tähän riitaa siitä pitäiskö kaiken olla julkista)) ja esim. osallistua tapahtumiin. Olipas ihmeellinen yleistys Käsittääkseni lempiesimerkissäni Iki ry:ssä ei (käytännössä) koskaan kukaan hallituksen ulkopuolelta ole tehnyt mitään lukuunottamatta aktiivisuutta postituslistoilla. Jäseniä liittyy silti lisää kymmenittäin joka viikko eikä kukaan oikeasti liene sitä mieltä, että yhdistystä johdettaisiin huonosti. Tämän kommentin arvostelut henkkoht mailiin tai iki-aktivistit -listalle, kiitos!

Rekisteröimätön yhdistyskin voi olla tietyissä asioissa ihan hyvä vaihtoehto, jos esimerkiksi jäsenmaksuja ei kerätä ollenkaan. Meillä oli korttipelikuvioissa monta vuotta rekisteröimättömänä yhdistys, joka järjesti viikottaisia peli-iltoja joihin oli osallistumismaksu. Jäsenille tuo maksu oli halvempi. Yhdistys piti kokouksia kuten ry (kaksi vuodessa, yhdistettynä normaali peli-iltaa laajempiin kilpailuihin), kuului valtakunnalliseen keskusliittoon jne. Kotimikrokuvioista voin sanoa vain sen verran, että Spectravideo-klubi rekisteröitiin melko pian perustamisensa jälkeen, samalla irrottauduttiin alkuvaiheen tukijasta Teknopiste Oy:stä (maahantuoja). Lahjoituksia tietenkin edelleen otettiin vastaan ja edustussaunaakin Kuusisaaressa hyödynnettiin. Myöhemmin se vaihtoi nimeä kahdesti, aluksi SVI-klubi-MSX ry:ksi, sittemmin Mikroilijat ry:ksi. Toiminta lopetettiin kuulemma muutamia vuosia sitten, valitettavasti sain kuulla asiasta vasta joitakin kuukausia lopettajaisten jälkeen enkä siten päässyt mukaan. Kehitys nimenvaihdoksineen kuvastavat hyvin sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön: Aluksi oli yksi tietynmerkkinen mikro, jonka ympärille tietty taho (maahantuoja) ja muutama aktiiviharrastaja halusi klubitoimintaa. Toiminnan luonteen ja toimintatapojen selkiinnyttyä ja ydinporukan muodostuttua rekisteröidyttiin. Sitten kuvioihin tulivat tietyn standardin mukaiset 8-bittiset laitteet ja toimintaa haluttiin laajentaa niihinkin. Myöhemmin PC:t jyräsivät vanhojen kotikoneiden yli. Lopulta Internetin käyttäminen suoraan kotikoneelta yleistyi ja tappoi boksikulttuurin; vapaata ohjelmistoa pystyi kukin hakemaan suoraan, joten yhdistys muuttui tarpeettomaksi ja se purettiin.

Jossainpäin (olisko kunnallispuolella) on joskus aikoinaan ollut vakiopykälä sanamuodolla "Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi". Tuo on mm. tarkoittanut sitä, että asian esittelijälle on automaattisesti myönnetty puheenvuoro. Tuolta se lienee kopioitu yhdistyspuolelle, vaikka (pienemmissä) yhdistyksissä harvemmin varsinaista esityslistaa onkaan (tai ainakaan sitä ei julkisesti jaeta). Yleensä yhdistyksen kokouksen työjärjestys on, että kännykät pidetään äänettömällä, puheenvuoro pyydetään kättä nostamalla jne. En näe jaostoiminnalla mitään yhteyttä sääntömääräisten kokousten lukumäärään, valotatko hieman? Kahden kokouksen etuina on mm. se, että yksittäisestä kokouksesta ei tule niin raskasta, että kukaan ei halua siihen tulla kun ei pidä "virallisista tilaisuuksista". Pakolliset kuviot jakaantuvat kahdelle eri päivälle vuoden aikana ja kokoukseen saattaa hyvinkin osallistua "vähemmänkin järjestötoiminnasta kiinnostuneita", jos luvassa ei ole tuntikausien verbaalisia kädenvääntöjä. Sitäpaitsi kaksi kokousta antaa jäsenistölle paremmat mahdollisuudet tuoda omia asioitaan yhdistyksen kokouksen listalle. Aktiivit taas tuntuvat suurelta osin jo nykyään kulkevan eventistä eventtiin. Vaikea olisi kuvitella, että he nuo kokoukset kokisivat rasitteena. Samaa mieltä. Kaksi, ja heille (ei-henkilökohtaiset) varamiehet lienee vakiokäytäntö. Neljästä kaksi on helpompi saada kasaan kuin toinen kahdesta Laillisuus ja päätösvaltaisuus lienee ensimmäinen kohta, josta saattaa syntyä keskustelua (vaikkakin se on harvinaista). Eikös ole parempi, että kokouksella on sihteeri jo siinä vaiheessa pitämässä siitä keskustelusta kirjaa ja kokouksen lopullinen puheenjohtaja sitä keskustelua johtamassa? Jopa ne PRH:n mallisäännöt valituttavat toimihenkilöt ennen asialistaa Jos pykälä merkitään nimellä "Kokouksen järjestäytyminen", niin kattaako se sekä kokousvirkailijoiden valinnan että työjärjestysasiat? Toisaalta olen nähnyt sääntöjä, joissa kokouksen käsittelemiä asioita ei ole numeroitu vaan ne on lueteltu listanomaisesti, silloin kaikki nuo metapykälät (avaus, päätösvaltaisuus, lopettaminen jne) on pudotettu pois. Annetaan esimerkiksi vaikka taas kerran tuo Iki ry. Kannattaa myös tuolta huomioida sanamuoto "...kokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat...". Edit: typoja

Ehkäpä tuon sitten voi tulkita niin, että jos säännöissä määrätään että asia määrätään muualla kuin säännöissä, niin homma on OK. Tuo on sellainen kohta, jota en haluaisi lähettää ennakkotarkastamattomien sääntöjen mukana kokeiltavaksi, jos se vaikka menisi läpi. Varsinkaan kun en näe sille mitään tarvetta.

Legendiin (myös vanhempaan mustavalkonäyttöiseen) saa toki ladattua topo-karttoja. Esim. Erätukun kartassa pääkaupunkiseudulla on sen verran tiheässä dataa, että kolme lehteä kerralla mahtuu muistiin. C-mallissa muistia on enemmän.

People use at least special antennas in those long connections. Remember, that antennas shown in these pictures are directional, meaning you have to know in which direction the other radio is.

Suosittelen aiemmin esittämistäni syistä kahden vuosikokouksen järjestelmää sekä hallituksen jäsenille kaksivuotista toimikautta malliin Iki ry:n sääntömuutosesitys. Molemmat soveltuvat hyvin myös isoille, maantieteellisesti hajautuneille yhdistyksille. Voihan olla, että jollekin sopii syyskokouksen ajankohta hyvin, mutta keväällä on juuri silloin jotain muuta menoa, kaksinkertainen mahdollisuus että pääsee ainakin toiseen tapaamiseen/kokoukseen. Kaksivuotinen kausi taas tuo tiettyä jatkuvuutta, hallitukseen jää joka vuosi ihmisiä, jotka osaavat neuvoa kuinka asiat hoidettiin viime vuonna ja jos toimintatapoja halutaan muuttaa, niin hallitushan siitä keskenään sitten päättää. Sekin on helpompaa, kun (ainakin osalla) on kokemusta vanhasta systeemistä. Tilinkäyttöoikeuden voi hallitus toki myöntää harkintansa mukaan; tänä päivänähän se tarkoittaa vain, kenellä pankin tunnuslukulista on hallussa. Vielä vuoden 2003 mallisäännöt PRH:n sivuilla käyttävät nimitystä 'rahastonhoitaja'.

Perhejäsenyydet ja vastaavat ovat yleensä käytössä yhdistyksissä, joissa jäsenmaksuun sisältyy vaikkapa lehden vuosikerta; eihän samalle ruokakunnalle tarvitse useampaa kopiota lehdestä jakaa. Jos tuo joskus koetaan tarpeelliseksi, voidaan tuo sääntöpykälä lisätä sitten. Tällä hetkellä jättäisin sen pois, perusteena 1)vaikuttaa aika epätodennäköiseltä, että sitä tarvittaisiin ja 2) poisjättäminen yksinkertaistaa sääntöjä ja vuosikokousta; joka kerta ei tarvitse selittää vuosikokouksessa ja kyselymaileissa miksi ihmeessä on perheenjäsen-maksuluokka, mutta maksu onkin sama kuin perheen ensimmäisellä jäsenellä.

Sanalla "Liitto" useimmiten tarkoitetaan useiden yhdistysten kattojärjestöä, jossa jäseninä ovat yhdistykset eivätkä yksittäiset jäsenet. Eli aluksi pitäisi olla useita (esim. alueellisia tai hieman eri lajeihin erikoistuneita) yhdistyksiä, jotka haluavat yhdistää voimansa ja tuoda yhtenäisyyttä alalle kuulumalla yhteiseen liittoon. Eli odotellaan nyt, että ensin tämä "yhdistys" riitaantuu, jakautuu maantieteellisesti, joku perustaa Waymarking-kerhon näiden kuvioiden ulkopuolelta ja loppujen lopuksi, kun suomessa on lähemmäs kymmenkunta erillistä yhdistystä, niin aletaan sitten puhua "liiton" muodostamisesta. Kattojärjestön säännöt ovat niin paljon erilaiset ja niin vakiomuotoiseen yhdistystoimintaan soveltumattomat että jätetään ne suosiolla väliin. Samoin olen muutenkin sitä mieltä, että tästä yhdistyksestä ei sitä liittoa tule, vaan siihen tehtävään perustetaan uusi yhdistys. PS. Voi liittojakin olla samalla alalla useampia. Ei niin hirveän pitkä aika ole siitä, kun Suomessa oli useampia valtakunnallisia urheiluliittoja. Miksi nyrkkeilyssä on niin monta saman painoluokan maailmanmestaria samanaikaisesti? Aivan oikein, jokainen liitto nimeää itse oman mestarinsa.

Tuo nyt oli puoliksi vitsi (yksi -hymärin käyttötavoista viittaa humoristisesti salaliittoteorioihin), mutta ihmetytti, että sama virhe meni noin moneen kertaan läpi. Tuosta asiasta on puhuttu jo paljon ennen galluppia. Siitä huomautettiin heti, kun gallup tehtiin. Ongelman olisi voinut korjata tulostenlaskennan kohdalla esim. sanomalla "vain gc.com tai tekstiin 'kaikki kätköily' kirjoittaneita oli 11/21 henkeä eli yli 50%". Sen lisäksi, vaikka nykymuotoisten tulosten perusteella jako näyttää todellakin olevan tuo 11/21, luki sääntöesityksessä joku muu esityksenä. On siinä aika helkkarin monta "sattumaa" peräkkäin... En katsoisi, että Waymarkit kuuluvat kätköilyyn vain sillä perusteella, että sama firma pyörittää gc.com -saittia. Earthcacheista en myöskään ole varma. Kamerat ja muut virtuaalit taas siirtynevät vähitellen pois gc.comista, mutta jäänevät muihin kätköilysaitteihin, sen perusteella niitä voisi pitää "kätköilynä", vaikka niissä ei kätkörasiaa olekaan. Mutta ehkä kysymystä siitä, mikä yhdistyksen tukemiin GPS-harrastuksen alalajeihin kuuluu voidaan käydä yhdistyksen sisällä kokouksessa mielummin kuin sääntösäikeessä. Pääasia, että pykälä on niin avoin, että halutut lajit voidaan ottaa mukaan tai rajata pois ilman sääntömuutosta (sääntömuutos on hankala prosessi ja maksaa rahaa). Mielestäni jos kirjoitetaan "geokätköily" ja myöhemmin todetaan, että tässä yhdistyksessä dashing ja earthcachet kuuluvat kätköilyyn, mutta webcamit ei, niin ollaan ihan selvillä vesillä. Golfiin en ota kantaa, kun en harrasta Muut lajit saattavat tulla mukaan myöhemmässä vaiheessa, kun ensin yhdistys niihin paremmin tutustuu ja lajien harrastajat osaavat arvioida, onko yhdistykseen kuulumisesta enemmän haittoja kuin hyötyä. Samoin yhdistyksen toiminnan käynnistäminen saattaa olla turhan vaikeaa, jos aloitetaan liian monella eri lajilla.

Mitäs tämä suomeksi tarkoittaa? Mitkä ovat ne velvoitukset, joihin yhdistykseen liityttäessä sitoudutaan? Anneli Jäsenmaksun sitoutuu maksamaan liittyessään. Tuo sitoumus on niin vahva, että jos sen täyttämättä jättämisen vuoksi erotetaan ja haluaa myöhemmin liittyä, joutuu maksamaan myös ne rästissä olevat maksut. Erilaisten känkkäränkkien vuoksi tämä pykälä kirjataan usein sääntöihin, vaikka se tietenkin on voimassa myös ilman sitä. Toinen mihin sitoutuu, on yhdistyksen tavoitteiden mukainen toiminta. Eli jos kaivettaisiin vaikka se idea "vastuullisen geokätkön sinetistä" esiin yhdistyksessä ja jäsen huomautuksista piittaamatta toistuvasti tarkoituksellisesti väärinkäyttäisi sitä, niin erottaminen saattaisi äärimmäisenä keinona tulla kyseeseen. Laissa mainittuihin jäsenyyden ehtoihin kuuluu tietyntyyppisissä yhdistyksissä ("tarkoituksena vaikuttaa valtiollisiin asioihin") ainakin suomen kansalaisuus tai kotipaikka.

FiGe? FinGeo? finncachers?

Toimintasuunnitelma ja referenssit lienevät kyllä tärkeämmät kommunikoitaessa olkopuolisten tahojen kanssa. En voi uskoa, että ulkopuolinen päättäisi suhtautumisestaan kätköilyyn sen perusteella, onko sääntöihin kirjattu esim. hallituksen toimikausien rajoittamispykälä. Itse olen päinvastaista mieltä; sääntöjen tulee olla mahdollisimman pelkistetyt, jotta yhdistyksen kokouksella on mahdollisimman paljon valtaa päättää omista asioista. Vasta, jos jotain on tarpeen rajoittaa säännöllä, laaditaan sääntö sitä varten eikä niin, että keksitään mitä monimutkaisimpia sanahirviöryppäitä varmuuden vuoksi vain, koska toisissakin yhdistyksissä on vastaavia pykäliä käytössä.

Jos olisimme Suomen Geokätköilijöiden Liitto(Yhdistys), voisi tuo jälkimmäinen olla osuva. Finnish Geocaching Association taas olisi Suomen Geokätköilyliitto. Suomen Geokätköilijät on Finnish Geocachers tai Geocachers of Finland.

Englannin kielinen nimi olisi tässä versiossa kahden kauppa? Anteeksi? Tämä muotoilu kaihertaa vielä mielessä eli en ole siihen tyytyväinen. Huomio tuossa taisi kiinnittyä enemmänkin noihin "muihin GPS-harrastuksiin". Gallupissa tuo kohta oli niin huonosti muotoiltu (tarkoituksellako? ), että kysymykseen ei voinut vastata "vain GC.com", koska se olisi rajannut muut caching-saitit ulos. Kun lukee tuohon tulleet tekstivastaukset, niin yli puolet taisi haluta rajata ei-kätköilyn pois.

En tarkoittanut, että erottamispykälää ei olisi ollenkaan vaan sitä, että sen ei tarvitsisi olla noin monimutkainen. Hallitus voi erottaa jäsenen kokonaan tai määräajaksi, jos jäsen jättää jäsenmaksunsa tai muun velvoitteen... toimii yhdistyksen tavoitteiden vastaisesti...jne Yhden virkkeen pykälä, ei tarvita kappalekaupalla tekstiä. Laki tuo joka asiaan mukaan sen, että hallitus voi purkaa omat päätöksensä ja yhdistyksen kokous voi kumota hallituksen päätökset. Sitä ei erikseen tarvitse mainita. Tottakai tavoite on, ettei ylimääräisiä kokouksia ole. Miksi sitten määritellä lisämaksu, joka voidaan asettaa sellaisessa kokouksessa? Sen sijaan kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa pitäisi olla tavoitetila. Tapaamisiin on tähän mennessä tullut ihan kivasti porukkaa useamman kerran vuodessa, ja myös kauempaa. Viimeksi Äänekoskella oli useita autollisia eri puolilta maata. Eventti kokouksen lisänä vetää porukkaa ja jos kerran ihmiset käyvät niissä ilman kokoustakin, niin miksi emme hyödyntäisi niitä? Kahden vs. yhden kokouksen edut/haitat taitavat päätyä käsittelyyn toisessa säikeessä. Tarkoitan, että yleensä tuota ei kirjoiteta sääntöihin, vaan oletetaan, että yhdistys automaattisesti on voittoa tuottamaton ja jos se on jotain muuta, se oma-alotteisesti ilmoittautuu verottajalle. En muista kuulleeni sääntöjen jääneen tuosta kiinni PRH:n tarkastuksessa. Silloin yhdistys voi tuottaa palveluita jäsenilleen (tai myös ulkopuolisille) erillistä maksua vastaan tai yhdistys voi kerätä pääsy-, käyttö- ja osallistumismaksuja. Muuten joku vaatii yhtäkkiä, että koska hän ei "voi" osallistua vuosikokoukseen nauttimaan kahvitarjoilusta tai ei tarvitse kaikille jäsenille tarjottua mailiosoitetta, myös hänen pitää sen perusteella päästä erikoismaksuluokkaan. "Hieman" erikokoisia ympyröitä kuin meillä, samoin "hieman" vakiintuneempaa toimintaa kuin juuri aloittava yhdistys. Pois saa vaihdettua kun jäsenet eivät äänestä. Jos jäsenet haluavat äänestää saman henkilön yhä uudestaan, niin miksi sinä haluat keinotekoisesti estää sen? Minä uskon, että olisi ihmisiä, jotka kykenisivät työskentelemään hallituksessa fiksuuden puolesta, mutta halukkuuden kanssa onkin yleensä enemmän ongelmia. Kyselyssä taisi vastata 4 henkeä olevansa tarjolla hallitukseen; myöhemmin tulevat tuskin ovat aktiivisimpia tuossakaan mielessä. Yhdistyksen kokouksen koollekutsumisen tapa on rajattu yhdistyksen säännöissä. Sitä ei voida muuttaa kokouksessa, paitsi muuttamalla sääntöjä ja hyväksyttämällä muutos. On se toki pakkopykälä, mutta senkin voi muotoilla toisin. Toinen vakiotapa on käyttää varat "lakkauttamisesta päättävän kokouksen päätöksen mukaan", mutta ei nyt sentään hyväntekeväisyyteen... Voisinko vielä pyytää, että puhuisit Foorumista foorumina ja yksittäisestä topicista topikkina. Meidän lähes kokonaan suomenkielinen alueemme on yksi foorumi, yhdistysasian tiimoilta on siellä avattu jo monta threadia eli säiettä joista jokaisella on otsikko eli topic. Vaan keskustelu jo taisikin siirtyä taas kerran uuteen säikeeseen...

Koska sääntöpostaus on erikoisen pitkä, en tässä quottaa ja vastaa joka välissä joka kohtaan. Yhritän edetä järjestyksessä "Suomen Geokätköilijät" tuntuu paremmalta, voisi lisätä vielä "sekä kansainvälisissä piireissä englanninkielistä muotoa 'Geocachers of Finland'". Kotipaikka luonnollisesti on vaihdettava Haluaisin rajata harrastukset nimenomaan siihen toimintaan, mikä maailmalla tunnetaan Geocachingina ja suomen kielessä geokätköilynä. Lait-hyvät-tavat-sitoutumattomuus -pykälä vaikuttaa melko monimutkaiselta, ei liene toimintapainotteisessa yhdistyksessä mennä noin tarkan kaavan mukaan? Yhteishankintakohdasta jättäisin pois "voittoa tavoittelematta", eikös sitä rajoita jo alv-laki? Kuudelle esittäjälle kunniajäsenyyden suhteen on varmaan joku peruste, itse en ole tuota pykälää muistaakseni tuossa muodossa koskaan nähnyt. 4. pykälä 3. mom. "hallitus erottaa...erottamisesta päättää yhdistyksen kokous" tuntuu ristiriitaiselta ja epäselvältä; se pitää varmaan muotoilla uudestaan. Muutenkin koko erottamispykäläviidakko tuntuu tarpeettoman tiukalta. 5. pykälä "vuosikokous" p.o. "yhdistyksen kokous", maksuja saatetaan haluta muuttaa vuoden aikana ylimääräisessä kokouksessa. Samoin tuo lisäjäsenmaksu-käytäntö on minulle vieras. Onko sen ideana, että esim. kesällä pidettävä lisäkokous voi määrätä 5 euron vuosimaksun lisäksi 20 E lisämaksun kaikille? Jos et maksa, sinut erotetaan maksamattomien maksujen vuoksi vaikka olet jo kerran liittynyt? Jos taas varsinaista liittymis- tai vuosimaksua korotetaan (tai lasketaan) kesken vuoden ylimääräisessä kokouksessa, koskee muutos vain sen jälkeen liittyviä jäseniä. Hallituksen kokoonpano on aika tiukasti rajattu. Voisin esittää IKI ry:lle viilaamaani pykälämuotoa. Huomatkaa, että tuossa hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan kaikki toimihenkilöt, myös puheenjohtajan. Tämä tukee (sopuisan) hallituksen toimintaa, kun vastuut saadaan jaettua niille, jotka hallitus katsoo tehtäviin sopivan. Peräkkäisiä toimikausia rajoittava ehto on kovin kaksipiippuinen, missään nimessä en uskaltaisi sitä näin nuorelle yhdistykselle ehdottaa (varsinkaan kun kyse ei ole poliittisesta yhdistyksestä). Muutaman vuoden kuluttua hallitukseen on valikoituneet ne, jotka siellä oikeasti osaavat toimia ja jotka jäsenistö sinne haluaa. Voidaan arvioida, että yli puolet näistä oli mukana jo ensimmäisessä hallituksessa. Neljän vuoden kuluttua, kun homma on juuri saatu toimimaan kunnolla, tulee tämän joukon erovuoro; jäljelle jäävät pari ihmistä eivät kykene kouluttamaan uusia jäseniä tehtävään ja pyörittämään samalla yhdistystä. Lisäksi veikkaan, että tästä harrastajajoukosta ei löydy kahden (limittäin vuorottelevan) hallituksen vertaa 'hallitusmateriaalia'. Kuten sanoin, tuo sopisi poliittiseen yhdistykseen, ei tämäntyyliseen toimintaan. Katsoisin myös, että näin paljon kokoontumisia järjestävälle porukalle sopisi hyvin kahden vuosikokouksen kaava: syys- eli vaalikokouksessa käsitellään tulevan vuoden asiat eli budjetti jäsenmaksuineen, toimintasuunnitelma ja uuden hallituksen valinta. Tämä kokous pidetään mahdollisimman lähellä vuodenvaihdetta. Hallituksen toimikausi ja tilikausi on kalenterivuosi. Sitten on hyvää aikaa hoitaa kirjanpito ja tilintarkastukset kuntoon ja kevätkokouksessa kuitataan päättyneen vuoden asiat eli tilinpäätös, toimintakertomus ja vastuuvapauden myöntäminen. Talous- ja hallintosääntöä ei tämän kokoisessa yhdistyksessä tarvita, ja jos tarvetta ilmenee, voi hallitus ne laatia ilman mainintaa niistä säännöissä. En rajaisi jäsenten äänioikeutta kokouksissa iän mukaan; valtakirjojen esto on hyvä. Itse tosin olen tottunut sanamuotoon "Valtakirjalla ei voi äänestää." - lyhyt ja ytimekäs Koollekutsumiseen laittaisin emailin ja yhdistyksen sähköisen ilmoitustaulun; kaikilla kätköilijöillä on nettiyhteys kätködatan saamiseksi ja siten pääsy noihin. Paperikirjeet lienevät historiaa? Vuosikokouksen oheisohjelmasta ei kaivata sääntöihin mainintaa. Oletan, että paikalle muodostetaan kuitenkin event cache. Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi tulee varat käyttää "yhdistyksen tavoitteiden edistämiseen" eikä yleishyödylliseen hömppään Jaostoista: En usko, että niitä on tarpeen mainita säännöissä ollenkaan. Yhdistyksen kokous voi halutessaan sellaisia asettaa ja joko määrätä niiden toiminnasta tai valtuuttaa hallituksen hoitamaan asian. Jotenkin tämä jaosto/toimikuntasäännöstökin tuo mieleen ihan toisentyyppiset yhdistykset; kenties tällä kertaa vaikkapa urheiluseurat, joissa toiminta jaetaan vahvasti juniori-ikäluokkien tai eri lajien välille? Esitetty oli myös kysymys hallituksen valitsemasta rahastonhoitajasta. Hallituksen on syytä antaa hoitaa sisäiset tehtävänjakonsa haluamallaan tavalla eli annetaan hallitukselle työrauha. Tilinpäätöksen vahvistaa kuitenkin allekirjoituksin koko hallitus. Tätä toimintaa valvoo (yleensä kaksi) jäsenistön nimeämät tilintarkastajat (jotka muuten valvovat myös muitakin hallituksen toimia kuin pelkkiä raha-asioita), jotka tilinpäätöksen valmistuttua tarkistavat kirjanpidon ja kirjoittavat tuosta tarkistuksesta raportin. Tämän jälkeen koko nivaska tuodaan vuosikokoukseen, jossa jäsenet vielä halutessaan saavat sen tarkastaa.

Same here. I had let all my PQs drop off the schedule, then I created a new PQ yesterday, tested it and scheduled it to run on yesterday. In PQ list it shows as it's been run, but 12 hours later I've received no email. I'll be leaving on a 4-day trip to Sweden in a couple of hours, but it seems I won't have any cache data As I operate my own mail server I should know there are no auto-deleting spam filters running, MX records are ok, host has been online all the time, spool dir is not full etc... If the mail arrives later, I'll post the headers here so we can see, where it has been stuck.

Olipa sekava sivusto. Väkisinkin tuntuu kahdella klikkauksella eksyvän pois englanninkieliseltä puolelta enkä kyllä 10 minuutissa löytänyt kuvausta, mistä koko lajissa on kyse. Eli myöskään en löydä tuota mainitsemaasi maaston arviointiasteikkoa.