VesaK

Ei ole ohjelmaa apuna, ei. Ohjelmalla saa tällaista jälkeä: Kyse taisi olla HTML- ja CSS-editorista eikä käännösohjelmasta. Sivun runko lienee kopio alkuperäisestä sivusta, koska javaskriptikin on vielä tallella

Jos urbaani mikro on lasia, niin sen saa heitettyä 5 metrin päästä aukon läpi mutta se särkyy pudotessaan asfaltille. Sit se on kai entinen "large urban micro"?

Vastataan nyt täällä, ettei mene täysin chattailuksi tuolla kätkön loggauksille tarkoitetussa alueessa. Muutenkin olisi suotavampaa että se keskustelu pysyisi foorumeissa ja kätkölistaukset pidettäisiin loggauksia varten. Kävin joitakin päiviä aiemmin seikun kanssa paikalla ja näytin silloin hänelle, missä kätkö on. Sillä kerralla tuo kätkö jäi kuitenkin käymättä. Tuona päivänä, jolloin seikku tuon loggasi, olimme todellakin päivällä yhdessä Boulderilla, minä katselin vierestä kun seikku etsi, kuten tapana yleensä on silloin kun omistaja on mukana. Olin mukana, koska halusin tarkistaa kätköni kunnon. Tuolta seikku jatkoi Eka Kololle kävellen, minä taas siirsin autoa sillä aikaa (kartta kertoo varmaan mistä minne), jonka jälkeen lähdimme pois. Myöhemmin saman päivän iltana seikku on lähtenyt rvk:n kanssa kätköilemään uudestaan, silloin he ovat käyneet Pihatörmällä. Minä en ollut tuolla keikalla mukana niin en sitten viitsinyt sitä sen vuoksi logata. Pyydänkö ensi kerralla luvan, jos haluan kesken kätköilypäivän lopettaa ja mennä kotiin? Tarvitsenko lääkärintodistuksen?

Geokätkön tekijän primääritarkoituksena on saada kätkölleen kävijöitä. Koko ajan nopeutuvassa yhteiskunnassa kaikki tottuvat nopeaan palautteeseen, kaikki haluavat kuulla muiden kommentteja kätköistäänkin mahdollisimman pian. Toki ymmärrämme, että myös reviewerillä on Elämä ja muita menoja ja harrastuksia kätköjen hyväksymisen lisäksi, mutta viime aikoina purkkeja on hyväksytty kerran viikossa, sunnuntai-iltaisin. Monet haluaisivat kätkölleen loggauksia nopeammin. Siksi kärsimättömät kätkijät ilmoittavat kätköjänsä myös muualla. Olen jo aiemmissa säikeissä muissa yhteyksissä todennut, että kätkölistaussaitteja on monia ja niillä on erilaiset politiikat sen suhteen, kuinka kätköjä siellä listataan. Osassa on jonkinlainen hyväksyntä, osaan pääsee liittymään vain kutsusta, osaan kuka tahansa voi listata mitä tahansa. Osa kieltää crosspostauksen eli saitille ilmoitetun kätkön ilmoittamisen muille saiteille; suurin osa, mm. gc.com ei näin tee. Gc.com on hieman samassa asemassa kuin Microsoft: Jos kiellettäisiin crosspostaus, niin samalla myönnettäisiin, että vaihtoehtoisia saitteja on. On parempi olla hiljaa, niin sana niistä ei leviä niin nopeasti. Tottakai sama kätkö pitää voida kuitata kaikille saiteille yhden käynnin perusteella; eihän purkissakaan ole erillistä lokikirjaa sen perusteella valittavaksi, minkä saitin kautta koordinaatit on hankittu. Tässäpä onkin gc.comilla pähkinä purtavana: Reviewing-tasoa ei haluta laskea, eli kaikki kätköt käydään tietyllä tasolla läpi ennen listausta. Se taas vie aikaa. Jos tuota sykliä halutaan nopeuttaa, pitäisi saada useampia vapaaehtoisia, mutta huhujen mukaan ne, joita on ko. tehtävään kysytty, ovat kieltäytyneet. Kokemattomia ei haluta, koska taso saattaisi laskea. Ja teet niin taikka näin, aina käyttäjät valittavat...

Siis noihin menee Motorolan tiettyjen kännykkämallien akut. Mikäköhän mahtaa olla noiden saatavuus suomessa... Juttu aiheesta foorumilla

Eipä tuo mitenkään kyllä itse kätköilyyn liity. Kenties voisi huomauttaa, että noudattaa jokamiehenoikeuksia, mutta tuo menee jo liian yksityiskohtaiseksi. Yhtä hyvin voisi varoittaa, että ei poimi rauhoitettuja kasveja ja matkalla noudattaa liikennesääntöjä.

Suosittelen edelleen, että kerätään porukka rekisteröimättömään yhdistykseen ja asetetaan hallitus aka organisointikomitea pohtimaan rekisteröimistä siinä vaiheessa, kun nähdään että hommaa kannattaa jatkaa. Vaikka päätettäisiin edetä muulla tavalla, olen mukana ellei ylitsepääsemättömiä riitoja ilmaannu.

En tiedä, millaisia fillareita intissä nykyään käytetään, mutta 80-luvun puolenvälin paikkeilla ainoastaan valmiussuunnittelija olisi senaikaisia putkikameleita saattanut maastopyöriksi kutsua. Kyllä niillä mentiin aika paljon huonompiakin reittejä kuin pari-kolmemetrisiä ulkoiluteitä ja usein vielä raskaan kuorman kanssa. Leveä, tasapohjainen paljon käytetty polku ilman esiin nousevia juuria riittää mielestäni pyöräilyyn. Jos kaupungissa nurmikkoalue on sellaisessa paikassa, että jalankulkija säästää 10 metriä oikaistessaan sen yli, niin paikalle muodostuu se, mitä minä kutsun poluksi ja jos sen päät ovat tien tasalla, niin varmaa on että sitä käyttävät myös pyöräilijät ja lastenvaunujen työntäjät. Pyöräilyrajoituksistahan tuolla ei sanottu mitään, sananmuoto on "could ride" eli pystyisi maaston puolesta ajamaan jos haluaisi.

Jenkkiolosuhteiden mukaan tehdyn luokituksen käyttäminen Suomessa ei ilman pientä viilausta istu. Jos meillä ei ole asfaltoituja "polkuja" ja meidän "puistoissamme" ei ole vartijoita niin lienee syytä käännösvaiheessa vähintään käyttää toista termiä. Joku mainitsi, että Terrain luokitellaan vaikeimman vuodenajan mukaan; en nyt heti muista mistä tuo on peräisin. Totuus kuitenkin on, että talvella useimmat maastokätköt muuttuvat vähintään T=4:ksi lumen vuoksi, urbaanit mahdollisesti jopa aurattujen kasojen vuoksi. Vastaavasti taas jotkut saarikätköt saattavat talvella olla esim. T=2.5, (talvella kai latu vastaa kesäistä fillarireittiä?) vaikka kesällä tarvitsisi veneen (T=5). Lisäksi Clayjarin maastoasteikko käsittelee ainoastaan maastokätköjä; urbaanikätköille siinä ei ole oikeastaan minkäänlaista tukea. Jos joudut kiipeämään 5 askelmaa betonista valettuja portaita, et voi ajaa fillarilla, onko maasto silloin välttämättä vähintään T=2.5? Luokitus ei myöskään huomioi nk. "viimeisen muutaman metrin" olosuhteita. Jos kaupunkikätkö on muuten parkkipaikan vieressä (T=1), mutta joudut kiipeämään metrin lyhtypylvästä saadaksesi katon nurkalla olevan purkin, niin miten Clayjarin automaatilla saat tuon luokiteltua? "Huomattavilla korkeuseroillako?" Miten silloin erottelee kiipeämisen tikkaita pitkin verrattuna lyhtypylvääseen? Mielestäni tuota Clayjarin automaattia voi pitää maastokätkön Terrainin arvioinnin välineenä, mutta muita asioita varten se joko tarvitsee rinnalleen muita työkaluja tai sitä pitää huomattavasti laajentaa.

Minä olen koko ajan omana kantanani sanonut, että toiminta ei saa sitoutua liikaa yhteen listaussaittiin. Onhan meillä sellaisiakin ihmisiä, jotka puuhaavat Suomeen omaa kätkölistaussaittia. Erilaisille matkalaisille on jo nykyään monille omat saittinsa; kyllähän homma niissäkin näyttää toimivan. Sen sijaan nämä mainitut listaussaitit sekä liftarisaitit kuuluvat kaikki lajiin, joka Suomessa tunnetaan geokätköilynä. Esimerkiksi geodashing tai gepsien veneilykäyttö ovat selkeästi jotain muuta. Toki eventeissä tulee varmaan leikkimielisenä kisana kokeiltua erilaisia gps-avusteisen liikunnan muotoja, mutta yhdistyksen nimessä niiden ei tarvitse näkyä.

Hiukan kommentteja kuvista, itse luokittelisin nämä seuraavasti. Kuten huomaatte, pieni mutta selkeä sävyero Ekassa kuvassa ei ilmeisesti mäen jyrkkyys näy tuosta kuvasta kunnolla. Minä olen kuitenkin tottunut laskemaan terrainin alkaen siitä kohdasta, mihin auto pysäköidään. Tuo mäki näyttää olevan asuntoalueella ja sinne varmaankin voi pysäköidä, eli tuota osuutta matkasta en laskisi mukaan terrainiin ollenkaan ilman erityisiä perusteluita. Ilman mäkeä T=1 Toinen kuva: Taaskaan korkeuserot eivät hahmotu, olisiko sivukuva parempi? Lyhyen matkan (<100m) tuota tietä lienee T=1.5 Kolmas kuva: Tässä kohtaa näyttää juuri ja juuri ajettavalta myös normaalifillarilla. Matkasta riippuen T=2 tai ehkä mielummin 2.5. Ihan kolmoselta tuo ei näytä. Sama huomio perspektiivistä ja korkeuseroista. Neljäs kuva: Jos pitkospuut painuvat tulva-aikaan osittain veden alle kävelijän painosta, niin T=3, muuten T=2.5 Viides: Maasto on aika avointa ja tasaista, joten yli kolmonen tuntuu aika kovalta. Jos maastopyörän esteitä on paljon, niin T=3.5, muuten T=3 Kuudes: Vaikuttaa helpolta maastopyörälle. T=2.5 tai 3 7.: Suurimman osan vuotta tuo kasvillisuus ei haittaa. Nelosen maastoon mielestäni tarvitsee käsiä kiinnipitämiseen, konttaamiseen tms. T=3 tai 3.5 8.: Ei maastopyörällä (vai pääseekö, kertokaa maastopyöräilijät), mutta ei tarvitse käsiä etenemiseen. T=3.5 9.: Tarvitaan käsiä avuksi, mutta vain tueksi; koko painoaan ei joudu kuvan perusteella hinaamaan käsien varassa ylös. T=4 Laitetaan vielä linkit pariin kuvaan ja minun arvioni niistä: T=3.5 Kuvassa T=3 tai 3.5, helpommat reitit ympäristössä laskevat T=2.5 Nurmikolla T=2 Jos tämä olisi paras kiipeämisreitti, niin T=3.5

Koko yön metsässä laukanneena en sääntöjuttua jaksa nyt tämän enempää kommentoida: - Eventtejä ja tapaamisia muutenkin järjestävälle joukkiolle sopisi erinomaisesti kahden vuosikokouksen systeemi, eli syyskokouksessa päätetään tulevan vuoden asiat ja kevätkokouksessa kuitataan päättynyt vuosi. Tällekin löytyy vakiopohja. Etuna mm. se, että tilikausi=hallituksen toimikausi=kalenterivuosi. - Mielummin jättäisin sääntöluonnoksen viilaamisen jonnekin tapaamiseen, Keski-Suomen miitti lienee hyvä paikka. Itse yritän saapua paikalle.

Klikkaa loggausten alta View them all on one page ja etsi logeista selaimesi tekstihaulla vaikka sanaa 'Finland', niitä ei montaa liene logattu. Voit käyttää myös paikan nimeä, jos tuo hakuehto ei tunnu hyvältä. Tuota ei kai mikään estä.

Eipä oikein taida vetää jäseniä yhdistys, joka ottaa linjakseen "saatamme erottaa sinut, jos teet linjauksemme vastaisia kätköjä". Kiinteistövälittäjät ovat hieman eri juttu, heidän toimintansa on ansiotoimintaa ja sitä säätelee (paljon tiukempi) lainsäädäntö. Eettisen ohjeistuksen pitää lisäksi olla suositus eikä sääntö. Sitten yhdistyksen säännöissä, vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa ja muualla voimme ilmoittaa pyrkivämme edistämään "Eettisesti Oikeanlaista Kätköilyä". Tuota varten olin ideoinut sen sinettimerkin; se olisi kätkö- eikä kätkijäkohtainen.

Kotipaikasta tarkoitin sitä, että jos kätköilijöiden tai kätköjen painopiste suomen kartalla asettuu Multakumpareen kuntaan, niin kotipaikkaa ei kannata sen vuoksi laittaa sinne; ei edes siinä tapauksessa, että siellä nyt sattuisi asumaan yksi niin aktiivinen kätköilijä, että hän asettuisi ehdolle ensimmäiseen hallitukseen. Mitä tapahtuu, kun hän muuttaa, lopettaa kätköilyn tai luopuu parin vuoden päästä hallituspaikastaan? Jos kotipaikaksi asetetaan esim. Helsinki tai Turku, voimme olla melko varmoja että joka vuonna hallitukseen on tarjolla hallitukseen jäsen tuolta paikkakunnalta. Itse luonnollisesti kannatan Espoota, jos ei muusta syystä niin maamme tiheimmän kätkökeskittymän kunniaksi. Tällä en tarkoita sitä, että jonkun hallituksen jäsenen olisi pakko asua sillä paikkakunnalla, mihin kotipaikka on merkitty. Se vain helpottaa asioiden hoitamista huomattavasti siinä tapauksessa, että joudutaan asioimaan viranomaisten kanssa ko. kunnassa. Toki paperiposti on keksitty ja useimmat asiat hoituvat sen avulla, mutta tietyissä asioissa henkilökohtainen käynti on pakollinen. Samoin luonnolliselta tuntuisi, että kotipaikka olisi sillä seudulla, missä suuri osa jäsenistä asuu. Sanomalehti on edelleen monen yhdistyksen säännöissä ja ovatpa jopa jotkin yhdistykset vielä nykyäänkin muuttamassa sääntöjään siten, että valtakunnallinen lehti korvaisi sen toisen perinteisen tavan eli yhdistyksen ilmoitustaulun. Paikkakunnan lehti saattaa sopia tavaksi silloin, kun kyseessä on urheiluseura Multakumpareen Mouhu. Nimestä ja toimialasta taas sen verran, että vaikka säännöissä ja toimintasuunnitelmassa mainittaisiinkin muut lajit, pitäisi mielestäni nimen viitata selkeästi geokätköilyyn. GPS-harrastajat -nimi kattaa kätköilijöiden lisäksi mm. veneilijät, retkeilijät ja moottoripyöräilijät; en usko näillä ryhmillä olevan niin paljoa yhteistä että kannattaisi sitoa nimellä nuo porukat yhteen.

Muistelinkin, että tuosta on puhuttu ja silloin ainakin yksi kanta oli, että nuo "hiukan-vajaa-litra" -kokoiset tulisivat reguiksi. Siitä varmaan tuon 0.8:n keksinkin

Minä olen tulkinnut näin: - filmipurkki ja sitä pienemmät ovat mikroja - filmipurkkia isommat, aina hiukan yli puoleen litraan asti, joihin mahtuu muutakin vaihtokamaa kuin kolikot -> small - 8 desin purkit ovat jo regular - Suomen olosuhteissa jo yli 5 litraa lienee large Rajatapauksia voi selventää tekstissä. Esim. maustepurkista voisi sanoa "tämä on isohko mikro tai pienehkö small". Itse kirjaisin sen todennäköisesti smalliksi. Tilavuuden lisäksi muoto saattaa vaikuttaa kokoon. Laivalla myytiin joskus One Meter Vodka -pakkausta; mikäköhän tuon koko olisi? Travelbugienkin koon mukaan niitä voi luetteloida: Mikroon tuskin mahtuu edes pelkkä lätkä, pieni esine saattaa mahtua smalliin. Kaikki normaalikokoiset TB:t mahtuvat regulariin, mutta järjettömän kokoiset eivät välttämättä mahdu edes large-kokoiseen kätköön.

Vacation caches are usually not accepted. In some cases non-caching relatives or friends can do the maintenance, if someone wants to make cache in a 'virgin' area. There are also some other caches near the coordinates you gave. Why not offer your cache to be adopted by someone who lives nearby? Read the logs for names... Norwegian cachers don't usually come to this forum, maybe someone can tell where they can be found.

Monet vapaa-ajan yhdistykset tarjoavat tapaturma- ja/tai vastuuvakuutusta jäsenilleen ko. harrastustilanteita varten (tai se kuuluu niiden jäsenmaksuun). Nämä vakuutukset tietenkin korvaavat tapaturmat vain, mikäli harrastaja on "noudattanut lajiin yleisesti kuuluvia turvaohjeita" tms. eli tässä tapauksessa mikäli kätköt ja etsintätapa noudattaisi näitä suosituksia. Nämä vakuutukset saattavat korvata mm. sellaisia tapaturmia, jotka tavanomaisista vapaa-ajan vakuutuksista on rajattu pois esim. nk. extreme-lajipykälän perusteella. Samoin omavastuu saattaa olla matalampi. Se, kuinka vakuutusyhtiöt saadaan suostumaan tuollaisiin vakuutuksiin ja millaiseksi maksu muodostuu, on tietenkin riippuvainen noista ohjeista.

Clayjarilla voi arvioida maastoa erittäin hyvin ja käännöskin on erinomainen. Sen sijaan vaikeusluokituksen osalta alkuperäinen ohjelma on hieman vajaa ja mieleni tekisi hieman täsmentää sitä. Esimerkiksi multit saavat tuolla skaalalla D-arvokseen aina vähintään 3. Samoin sitä vaikeampien luokitusten teksti on niin ylimalkainen, että se ei kätkijää eikä etsijää kyllä tippaakaan opasta. Mikä mahtaa olla raja "hyvin erikoistuneiden tietojen" (very specialized knowledge) ja "erityistiedon" (special knowledge) ero? Itse laskisin kahdeksan vieraan kielen tulkitsemisen kuuluvan ilman muuta tuohon vaikeimpaan luokkaan, mutta tuostakin ihmiset tuntuvat olevan eri mieltä. Mielenkiintoista lisäksi on, että jos noista valitsee "very specialized", niin selityksissä sanotaan että tarvitaan vain "specialized skills"...

Kyllä mun mielestä kannattaa pitää yhdistys ihan geokätköily- tai korkeintaan gps-peliyhdistyksenä. En usko, että me paljoa lisäarvoa saatais siitä, jos vaikkapa veneilijät olis samassa yhdistyksessä. Kuinkakohan kiinnostuneita veneilijät olis laatimaan kätköilyetiikkaohjeita tai järjestämään kätköilyeventtejä? Kyllähän alppihiihtäjilläkin on maastohiihtäjistä erillinen yhdistys, vaikkakin molemmat suksilla liikkuvat (ja yhteinen kattojärjestö on myöhemmin perustettu). Perustava kokous voidaan laittaa tietenkin minnepäin maata tahansa, mutta kotipaikka lienee kuitenkin fiksuinta laittaa sinne, missä suurin osa jäsenistöstä toimii ja mistä on mahdollisimman moni hallituksen jäsen. Tällä tavoin helpotetaan esim. mahdollista viranomaisten kanssa asiointia. Vuosikokousten pitopaikkaakaan tuo kotipaikka ei rajaa mitenkään; meillähän on muutenkin tapana pitää eventtejä ympäri maata. Kokoukset saa vallan mainiosti yhdistettyä noihin tapaamisiin. Aikataulusta suosittelen sitä, että puhutaan (paikalla olevat puhuvat) asiasta Keski-Suomen miitissä, jossa päätetään epävirallisesti aiotaanko perustettava yhdistys rekisteröidä heti vaiko vasta myöhemmin. Jos myöhemmin, voidaan katsoa rekisteröimätön yhdistys perustetuksi, kirjoittaa perustamiskirja ja valita jonkinmoinen keskuskomitea, jos sellaiselle tarvetta katsotaan olevan. Jos taas päätös on että rekisteröidään heti, asetetaan työryhmä laatimaan sääntöesitystä, toimintasuunnitelmaa jne ja sovitaan perustamiskokouksesta esim. syyskuulle. Näin ei tule hätiköityä ja asiat tulee valmisteltua kunnolla.

Ole huolellinen asettaessasi maasto- ja vaikeusasteita kätköillesi ja käytä yleisesti tunnettua asteikkoa, esim. Clayjarin opasta. Monet etsijät käyttävät näitä luokituksia apunaan etsiessään kätköjä ja sulkiessaan pois mahdottomia kätköpaikkoja tyyliin "ei toi ryteikkö ole enää Terrain 2, ei sinne voi ajaa fillarilla."

Meneepäs vaikeaksi. Laki todellakin elää ja 20 vuotta vanhoihin monisteisiin ei kannata luottaa, varsinkaan jos ne on lukenut viimeksi yli 10 vuotta sitten Nykyinen laki sanoo (Edit: laitetaan tänä vielä linkki Finlexiin, koska PRH:n sivuilla näyttää sielläkin olevan laista eri versio...): 58§, 1 mom. "Yhdistys, jota ei ole merkitty rekisteriin, ei voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia eikä kantaa tai vastata." sekä 59§, 3. mom. "Rekisteröimättömiin yhdistyksiin on muutoin soveltuvin osin sovellettava, mitä 1–5, 10, 11, 43, 44, 60 ja 62 §:ssä on säädetty." Näistä jälkimmäisen tulkitsen niin, että vain luetellut pykälät koskevat myös rekisteröimättömiä yhdistyksiä, muut pykälät eivät. Yhdistysrekisteriasetuksen tulkitsen koskevan vain ko. rekisteriin merkittyjä yhdistyksiä. Tällä perusteella edelleen väitän, että lain pykälät, jotka koskevat mm. yhdistyksen sääntöjä (8§), kokouksia ja päätöksentekoa (20-34§) sekä tilintarkastajia (38§) koskevat ainoastaan rekisteröityjä yhdistyksiä ja että oleellisilta osiltaan aiemman postaukseni väitteet koskien rekisteröimättömän ja rekisteröidyn yhdistyksen eroja käytännössä pitävät paikkansa, vaikkakin virheellisesti väitin, että laissa ei mitään mainintaa rekisteröimättömistä yhdistyksistä olisi. Edit: Lisätään vielä se, että tuo mainittu 10. luku sisältää käytännössä nuo kaksi pykälää sekä selostuksen, kuka on korvausvastuussa, kuka haastetaan oikeuteen tai kenelle toimitetaan tiedoksianto, jos sellainen tilanne tulisi rekisteröimättömän yhdistyksen kohdalle.

Tekstiin sen kummemmin paneutumatta ihmettelen, mistä Jenkkilän ulkopuolelta saisi Letter-kokoista paperia ja tulostimen, joka sille printtaa...

Ehkäpä sanotaan ennenminkin niinpäin, että rekisteröity yhdistys on oikeustoimikelpoinen. Se voi tehdä sitoumuksia, omistaa omaisuutta, olla verovelvollinen, toimia työnantajana, joutua oikeudessa vastuuseen jne. Rekisteröimätön yhdistys ei voi tehdä mitään näistä, vaan kyseessä on aina jotkut nimetyt henkilöt. Itse asiassa minimisäännöilläkin on mittaa ihan kohtalaisesti, mutta se ei toki mikään este ole: Valmiit mallit löytyvät sekä yhden että kahden vuosikokouksen systeemille juurikin tuolta yhdistysrekisterin web-sivuilta. Ping! Väärin! Suomen laki ei tunne rekisteröimätöntä yhdistystä, eikä missään muuallakaan määrätä, että rekisteröimättömällä yhdistyksellä pitäisi olla sääntöjä, toimihenkilöitä, kokouksia tai yleensäkään mitään. Sen sijaan rekisteröimättömällä yhdistyksellä voi niin haluttaessa olla säännöt sekä niiden edellyttämät toimihenkilöt ja kokoukset. Sääntöjen sisältöön ei kuitenkaan liity mitään säädöksiä, päinvastoin kuin rekisteröidyllä yhdistyksellä, joiden osalta sääntöjen sisällöstä määrää mm. yhdistyslaki. Minulla on kokemusta yhdistyksestä, jonka kassassa liikkui säännöllisesti rahaa ennen kuin ko. yhdistys rekisteröitiin. Pankkitili oli rahastonhoitajan omalla nimellä, mutta nimetty tilintarkastaja valvoi tapahtumia kuten olisi tehty rekisteröidyssäkin yhdistyksessä. Kaikki tämä kontrolli perustui kuitenkin vapaaehtoisuuteen, koska yhdistys ei ollut rekisteröity. Samoin, kokemusta on parin vuosikymmenen verran. Siinä mielessä olen eri mieltä, että vaikka tilintarkastajan tehtävä onkin tärkeä, tyypillisesti siltä pallilta osallistutaan varsinaiseen toimintaan (tai siis sen organisointiin) yleensä erittäin vähän. Se itse asiassa onkin tarkoitus; tilintarkastajan tulee seurata kaikkea tarkkaan sivusta, mutta ei asettautua itse mitenkään vastuuuseen toiminnasta, jota itse valvoo. Missään ei tietenkään määrätä, että rekisteröimättömällä yhdistyksellä tulee olla tilintarkastaja, ellei ko. yhdistys niin kirjoita sääntöihinsä. Ko. säännöillähän taas ei ole mitään lainvoimaa. Siitä olen samaa mieltä, että jos rekisteröimättömän yhdistyksen kautta kulkee rahaa, niin tilintarkastaja on hyvä olla. Ping! Taas väärin. Suomen oikeuslaitos ei tunne käsitettä "rekisteröimätön yhdistys", sellaista ei voi haastaa oikeuteen eikä se voi yhdistyksenä joutua esim. korvausvelvolliseksi. Sen sijaan oikeuteen voidaan haastaa ko. porukan puuhamiehet. Vrt Natural Born Killers Samoin. Suosittelen perustamaan rekisteröimättömän yhdistyksen heti kun siltä tuntuu, laatimaan sille myöhemmin säännöt, jos siltä tuntuu, pitämään kokouksia kun siltä tuntuu ja sitten ehkä joskus myöhemmin, kun esim. tarvetta säännölliselle rahaliikenteelle ilmenee, harkitsemaan sen rekisteröimistä. Pätevistä vs halukkaista toimihenkilöistä on valitettavasti sanottava, että ketään ei vasten tahtoa voida rekisteröidyssä yhdistyksessä mihinkään tehtävään nimetä. Usein käy niin, että halukkaistakin tulee pulaa ja joudutaan tyytymään kokouksessa läsnäolevista niihin, jotka kiristämällä, lahjomalla tai uhkailemalla saadaan suostumaan hallitukseen Oikea motiivi yhdistyksen perustamiselle voi myös olla esim. tietyn ideologian edistäminen, hyväntekeväisyystyö tai muut vastaavat, joista ei jäsenistölle sinänsä hyvän mielen lisäksi kerry minkäänlaisia etuja.