Fin: Kansalliset Traumat

[+Divine]

Ajattelin pistää tämän aluksi Ehdotuksia kätköpaikoiksi -threadiin, mutta ehkä on parempi aloittaa oma ketju.

 

Viimeaikaiset uutiset Bodom-pidätyksestä toivat mieleeni vuodentakaiset suunnitelmani kätkösarjasta, joka olisi käsitellyt kansallisia traumoja, lähinnä henkirikoksia tyyliin Tulilahti, Bodom, Kyllikki Saari, Bobrikov, piispa Henrik jne. Hylkäsin koko ajatuksen jo aikoja sitten osaksi sen takia, etten halunnut alkaa piilottaa kätköjä niin suurelle etäisyydelle kodistani (Espoo, Isojoki, Köyliö jne), mutta erityisesti sen takia, että aloin miettiä kuinka sopivaa on 'hyödyntää' toisten väkivaltaista kuolemaa tällaisen huvituksen kuin geokätköilyn tiimoilla.

 

Toki, onhan monia taistelupaikkoja jo kätkötetty, ja niissähän tavallisesti on kuollut ihmisiä. Voi tietysti argumentoida, että sota on eri asia, kuin joku telttailijoiden surma, mutta kyllä moni sisällissodankin kuolema on ollut kylmäverinen murha, jonka muistoksi on sittemmin pystytetty muistomerkki.

 

Kannattaa kysyä itseltään: Jos minun lähisukulaiseni tai omaiseni olisi legendaarisen murhan uhri, haluaisinko minä, että geokätköilijätkin sitä kummeksuisivat? Yhdysvalloissa joku jo on imaissut palkokasvin siemenen hengitystiehyeeseensä, kun joku tunnettu murhapaikka oli kätkötetty juuri tämän murhan varjolla.

 

Joku piispa Henrikin kirvesmurha Köyliönjärven jäällä tai kenraalikuvernööri Bobrikovin ampuminen Senaatintalon portaikossa ovat selkeästi historiallisia tapauksia, ja Lallia sekä Schaumania pidetään usein lähes kansallissankareina, suomalaisuuden puolustajina. Onko kätkön perustaminen tällaisille tapahtumille hyväksyttävämpää kuin esim. (vielä) selvittämättömille Tulilahden, Bodomin ja Kyllikki Saaren murhille? Miksi? Ovathan nämäkin tapaukset historiankirjoihin dokumentoitu, ja sellaisinaan osa kansallista identiteettiämme ja historiaamme.

 

Entäpä tuoreemmat tapaukset? Mitä sanoisivat Jammu Siltavuoren tai Järvenpään saatananpalvojien uhrien tai Eveliina Lappalaisen ja Heinojen omaiset ja ystävät, jos joku laatisi kätkön lähelle heidän surmapaikkojaan? Ovathan nekin toki historiallisia tapauksia sinällään, mutta tapaukset ovat kovin nuoria, ja asianosaisia on runsaasti elossa, ja monet heistä yrittävät päästä elämässä eteenpäin yrittäen jättää mielestään menneisyyden painajaismaiset tapahtumat. Toisaalta, on Tulilahden, Bodomin ja Isojoenkin tapauksista vielä sukulaisia ja jopa asianosaisia elossa.

 

Kätkösarjaa suunnitellessani väänsin jo disclaimeria, joka puolustaa kätköjen olemassaoloa siltä varalta, että joku loukkaantuisi. Se perustui juuri tähän kansallisten traumojen ja historian käsittelemiseen. Luovuin kuitenkin pian ajatuksesta kokonaan. Suomessa riittää kätköaiheita vielä paljon muistakin asioista.

 

Mitä mietteitä muilla on asiasta? Missä menee sopivuuden raja?

[+Tervas]

Itsekin pohdiskelin näitä kysymyksiä, eilen ajoin sattumoisin surullisenkuuluisan Bodomin ohitse ja parkkipaikka näytti olevan täynnä autoja. Jos joku välttämättä haluaa sinne kätkön laittaa niin kannattaa ainakin odottaa että suurin kohu laantuu.

Itse en aijo murhakätköjä perustaa, historialliset tapahtumat (yli 100 vuotta tapahtuneesta) ovat asia erikeeen mutta minun puolestani "Kyllikki Saari" tai "Myyrmannin Pamaus" -kätköt saavat jäädä tekemättä.

[+Captain Morgan]

Mielestäni hyvän maun rajat näissä kuolemiin liittyvissä kätköpaikoissa ovat aika selkeitä eli silloin kun on kyse sotien taistelupaikoista (Suomessa), kätköjä voi vallan hyvin tehdä. Samoin jos kyseessä on joku ikivanha tappopaikka, joissa henkilöihin liittyy mielenkiintoisia tarinoita, ovat ne myös kätkön arvoisia paikkoja. Ovathan esim. juuri Lalli ja Eugen Schauman monen suomalaisen mielessä lähes kansallissankareita - eivätkä mitään murhamiehiä.

 

Sen sijaan en suosittelisi tekemään yhtään sellaista kätköä, joka liittyy yksittäisen kansalaisen murhaan/tappoon, jos on oletettavissa että kyseisen kuolleen henkilön lähisukulaisia on edelleen elossa. Ja sama koskee monia onnettomuuksia; en ainakaan itse tekisi esim. Konginkankaan turmapaikalle edes minkäänlaista muistokätköä.

[+Divine]

Mielestäni hyvän maun rajat näissä kuolemiin liittyvissä kätköpaikoissa ovat aika selkeitä

Minusta ei, monestakin syystä.

 

silloin kun on kyse sotien taistelupaikoista (Suomessa), kätköjä voi vallan hyvin tehdä.

Hauholla, vai oliko se nyt Tuuloksessa on pystytetty kivi punaisten naisten muistoksi. Kyseinen ryhmä oli matkalla muistaakseni Turusta itärajan paremmalle puolen. Korjatkaa muuten, jos yksityiskohdat menevät metsään, ei ole nyt mitään lähteitä käsillä. Pointti on kuitenkin siinä, että nuo naiset pidätettiin, vietiin hauholaiseen latoon, josta aikalaiskertomusten mukaan kuului kova valitus ja parku koko yön, kunnes heidät sitten aamunkoitteessa teloitettiin. Tämä paikka liittyy siis sotien taisteluihin, vaikka nämä kyseiset naiset eivät ilmeisesti kuuluneet muuhun kuin punaiseen työväestöön, jotka yrittivät päästä pois sodan jaloista (edelleen, korjatkaa kiitos). Niin tai näin, tarina on karmea, ja kätkön perustaminen raiskattujen, kidutettujen ja sittemmin tapettujen naisten historialle voi väännellä joidenkin geokätköilijöiden sisuskaluja.

 

Entäpä Suomen viimeinen teloitettu (1943) nainen, Martta Koskinen? Onko kätkön tekeminen tästä aiheesta sopivaa? Nainenhan tuomittiin vakoilusta, sotajuttuhan se on?

 

Samoin jos kyseessä on joku ikivanha tappopaikka, joissa henkilöihin liittyy mielenkiintoisia tarinoita, ovat ne myös kätkön arvoisia paikkoja. Ovathan esim. juuri Lalli ja Eugen Schauman monen suomalaisen mielessä lähes kansallissankareita - eivätkä mitään murhamiehiä.

Niinhän minä tuossa ensimmäisessä viestissäni sanoin. Kuitenkin, monen suomalaisen mielestä he ovat murhamiehiä.

 

Sen sijaan en suosittelisi tekemään yhtään sellaista kätköä, joka liittyy yksittäisen kansalaisen murhaan/tappoon, jos on oletettavissa että kyseisen kuolleen henkilön lähisukulaisia on edelleen elossa.

Hauhon naisten ja miksei Bobrikovinkin sukulaisia saattaa hyvinkin olla elossa. Samoin Schaumanin sukulaisesta, jostain helsinkiläisestä mummelista, tehtiin joitakin vuosia sitten lehtijuttu. Hauholla lienee myös em. tapauksen murhaajien jälkeläisiä elossa.

 

Ja sama koskee monia onnettomuuksia; en ainakaan itse tekisi esim. Konginkankaan turmapaikalle edes minkäänlaista muistokätköä.

Höyrylaivan Kurun onnettomuuspaikalle on kuitenkin sopivaa tehdä? Missäs tällaisten aikaraja menee? Kuru 1929 - Turenki 1940-luku - Kuurila 1957 - Laukaa 1974 - Taipalsaaren miehistönkuljetusvaunu 1991 - Jyväskylän suurajot 1996....

 

Ei mitenkään selkeää mielestäni.

Edited April 5, 2004 by Divine

[seikku]

Olen samaa mieltä kuin muut: vielä kipeät murhat, joissa murhatun lähisukulaisia on elossa, ovat kätköaiheiksi huonoja (voivat siis loukata jotakuta tjsp). Ja Bodomjärven ympärillähän on jo peräti 5 kätköä:

Kir-1

Kir-2

Kir-3

Kir-4

Jynx torquilla

 

Muiden murhapaikkojen kätköistä en tiedä. Köyliönjärvi kuulostaisi hyvältä. Lalli ja Piispa Henrik ovat osa Suomen historiaa (murhahistoriat eivät kai kuulu tähän sarjaan?).

 

-Laura-

Edited April 5, 2004 by Team Hapenottokerho

[p&k+a]

Hauhollapa hyvinkin se muistomerkki sijaitsee.

 

Tällaiset Lallin tapaukset sekä hauhon punaisten naisten yms ovat sikäli poikkeavia Bodomin surmista, sillä surmaajilla on ollut jokin selkeä historian tuntema motiivi. Varsinkin punaisten naisten surmaamista pidettiin silloin "oikeuttetuna" tekona, se oli poliittinen teko, kuten myös Bobrikovin surma. Mielestäni näille voisi siis perustaa kätköpaikan, sillä tapahtumat ovat liittyneet maamme historiaan. Kyllähän Bodom ja Kyllikki Saarikin liittyvät maamme rikoshistoriaan, mutta... No, joka tapauksessa, Bobrikovista ja kansalaissodan tapoista on jo aika huuhtonut sukupolvien traumat, ja näiden tapahtumien tiimoilta hyvinkin voisi kätköt laittaa. Palvelisihan se myös historiantuntemusta.

 

K.

 

(-lähes viisi kuukautta kätköilemättä, lumi ja sää (teko)syynä, mutta nyt huhtikuu paljastaa kätköt lumen alta...)

[+Tervas]

Sen sijaan en suosittelisi tekemään yhtään sellaista kätköä, joka liittyy yksittäisen kansalaisen murhaan/tappoon, jos on oletettavissa että kyseisen kuolleen henkilön lähisukulaisia on edelleen elossa.

Hauhon naisten ja miksei Bobrikovinkin sukulaisia saattaa hyvinkin olla elossa. Samoin Schaumanin sukulaisesta, jostain helsinkiläisestä mummelista, tehtiin joitakin vuosia sitten lehtijuttu. Hauholla lienee myös em. tapauksen murhaajien jälkeläisiä elossa.

Lähisukulaisiin laskisin uhrin aikalaiset, sisarukset, vanhemmat ja lapset.

Rajan vetäisin siihen sukupolveen joka henkilökohtaisesti tunsi asianosaisen.

Tai sitten tuo edellämainitsemani sadan vuoden rauhoitusaika, referenssinä museoviraston määritelmä jonka mukaan yli 100 vuotta vanhat hylyt ovat kansallisomaisuutta.

[+Kettu]

Itselläni on yksi hautausmaakätkö, jossa ajatuksena on tuoda esille muutama mielenkiintoinen/merkityksellinen hauta. Muissa on kai kuoltu tautiin tai vanhuuteen, mutta yhteen liittyy kielipoliittinen murha ja toinen on sankarivainajien muistomerkki.

Kaikin puolin tarkoituksena on ollut kunnioittaa visiittikohteisiin haudattuja ihmisiä ja pieneltä osaltaan myös estää heidän unohtumisensa. Vein pyhäinpäivänä kätkön haudoille kynttilätkin vähän niinkuin kiitokseksi.

Rajanveto luonnollisesti jää epäselväksi ja varmaan kollektiivisten ja historiallisten tapahtumien yhteydessä ollaan turvallisemmilla vesillä.

 

Mielestäni on perusteltua tehdä kätköjä myös traagisilla teemoilla, jos tarkoituksena on pysähdyttää lajin harrastajat silloin tällöin miettimään jotain tällaista tapahtumaa, mutta pilipalirihkaman vaihtelu jossain murha- tai onnettomuuspaikalla saattaa kuulostaa aika oudolta... Ehkä tämmöisillä "vakavilla paikoilla" voisi olla vaan lokikirja tms?

[+PekkaR]

Rupesi mietityttämään. Kolmeen viimeiseen kätkööni liittyy murhenäytelmiä. Mitä sanotte, ovatko korrekteja?

 

Niemisen veljekset –kätkö on heidän muistomerkkinsä lähistöllä. Leskiäiti Miina Nieminen kasvatti neljä poikaansa isänmaalle. Niilo, Arvi, Olavi ja Viljo Nieminen kaatuivat talvi- ja jatkosodassa. Tämä oli tiettävästi suurimman uhrin antanut koti. Sankariäidin talo tuhoutui tulipalossa muutama vuosi sotien jälkeen.

 

Hämeenlinnaa ja hämeenlinnalaisia –kätkön osana on 1918 sisällissodan muistomerkki. ”Kotikaupunki pystytti kiven isänmaansa vapauden vuoksi vuonna 1918 henkensä uhranneiden velvoittavalle muistolle.”

 

Railway Station of Turenki –kätkön sijainnin laskemiseksi tarvitaan tietoja junaonnettomuudesta. Sodan aikana rintamalle menossa ollut sotilasjuna ja kohti pohjoista matkannut tavarajuna törmäsivät Turengin Sokeritehtaan kohdalla tuhoisin seurauksin. Asemalla on muistokivi.

 

Itse ajattelen, että mm. nämä geokätköt lisäävät historian tuntemusta ja kiinnostusta menneisiin tapahtumiin. Ehkä on hieman eroa, onko onnettomuus tapahtunut 60 vuotta sitten vai muutama viikko sitten.

[+Divine]

Itse ajattelen, että mm. nämä geokätköt lisäävät historian tuntemusta ja kiinnostusta menneisiin tapahtumiin.

Samoin ajattelen minäkin, eikä minulla henkilökohtaisesti ole mitään esim. hautausmaakätköjä vastaan. Pidän hautausmaista monista syistä (kuten historia, taide, tunnelma jne).

 

Tällä keskustelulla haenkin rajoja tälle. Olen taipuvainen pitämään myös Bodomin ja Kyllikki Saaren tapaisia juttuja myös historiana ja kansakuntaan syvästi vaikuttaneina tapahtumina - vaikka poliittista tms. 'ymmärrettävää' motiivia niille ei välttämättä koskaan löydykään. Niitä on riepoteltu lehdissä, kirjoissa ja televisiossa niin paljon, ettei jonkun kätkön asettaminen tapahtuman muistoksi välttämättä tunnu kaikista mitenkään sopimattomalta. Toisaalta, joidenkin mielestä varmasti tuntuu. Sitten on vielä niitä, jotka eivät hyväksy hautausmaakätköjäkään. Heille on usein sanottu: Ei sellaisia kätköjä tarvitse etsiä, joista ei pidä. Tarvitseeko sitten Tulilahtikätköäkään etsiä, jos ei sellaisesta tykkää?

 

Ehkä on hieman eroa, onko onnettomuus tapahtunut 60 vuotta sitten vai muutama viikko sitten.

Varmasti. Missä kulkenee sitten raja?

[+PekkaR]

Sisällissodan taistelut: OK

Sisällissodan punainen tai valkoinen terrori: EI

Talvisota: OK

Jatkosota: OK

Lapin sota: OK

10 vuotta vanhempi onnettomuus, uhreja yli 5: OK

10 vuotta vanhempi onnettomuus, uhreja 1-5: EI

10 vuotta nuorempi onnettomuus: EI

30 vuotta vanhempi murha tai tappo: OK

30 vuotta nuorempi murha tai tappo: EI

Merkkihenkilön hauta: OK

Yksityishenkilön hauta: EI

jne, jne, jne

 

Ei tällaisia selkeitä, mutta kaavamaisia sääntöjä voi asettaa. Se on niin paljon kiinni siitä missä hengessä kätkö on tehty.

 

Sama kuin lehtiartikkeleissa: juttu voi olla kunnioittava, myötäelävä, tietoa jakava, huhuja karkottava, puolueeton tai sensaatiohakuinen, rienaava, yksityiskohdilla mässäilevä, syyttävä…

 

Jokaisen on itse harkittava, mihin ja miten kätkön tekee. Herkissä tapauksissa kätkön kuvausta ja sen sanavalintoja kannattaa harkita huolella. Hyväksyjillä on tietenkin sanansa sanottavana, mutta toivottavasti he eivät ala sensuroimaan kätkön aihetta, tsekkaavat vain sääntöjenmukaisuuden.

 

En muista tavanneeni tuntemissani Suomen kätköissä sellaista, jota olisin paheksunut aiheen takia.

[+Kettu]

Aika helppo määritelmä korrektille traumalle on varmaan se, jos joku muu on jo sen noteerannut muistolaatalla. Silloinhan selvästi halutaan, että paikalla käydään.

[+Divine]

Aika helppo määritelmä korrektille traumalle on varmaan se, jos joku muu on jo sen noteerannut muistolaatalla. Silloinhan selvästi halutaan, että paikalla käydään.

Hyvin sanottu!

[+Captain Morgan]

Aika helppo määritelmä korrektille traumalle on varmaan se, jos joku muu on jo sen noteerannut muistolaatalla. Silloinhan selvästi halutaan, että paikalla käydään.

Hyvin sanottu!

Kieltämättä ja tuota voitaisiinkin pitää tästä eteenpäin rajana mihin kätkö sopii ja mihin ei. Toki monessa tapauksessa kätköä ei voi varmaan laittaa muistomerkille tai edes sen lähelle, mutta sellainen on kumminkin helppo multikätkön alkupiste.

 

t: Olli

[+Divine]

Aika helppo määritelmä korrektille traumalle on varmaan se, jos joku muu on jo sen noteerannut muistolaatalla. Silloinhan selvästi halutaan, että paikalla käydään.

Hyvin sanottu!

Kieltämättä ja tuota voitaisiinkin pitää tästä eteenpäin rajana mihin kätkö sopii ja mihin ei. Toki monessa tapauksessa kätköä ei voi varmaan laittaa muistomerkille tai edes sen lähelle, mutta sellainen on kumminkin helppo multikätkön alkupiste.

Eihän sitä kätköä tarvitse edes siihen muistomerkkiin/kylttiin/viittaan mitenkään liittää, multikätköllä tai muutenkaan. Pelkän kyltin tms. olemassaolo vain kertoo, että joku haluaa, että paikalla käydään. Itse kätkön voi piilottaa jonnekin muualle, mutta kätkökuvaus voi liittyä tapaukseen.

 

Esim. Kyllikki Saaren suohaudalle on ohikulkevalta autotieltä viitoitettu polku. Tämän logiikan mukaan lähistölle voisi piilottaa murha-aiheisen geokätkön.

Edited April 6, 2004 by Divine

[jupilli]

Jos ajattelen omia edesmenneitä omaisiani, en välttämättä haluaisi jonkun minulle mahdollisesti tuntemattoman ja siten minulle epämääräisen harrastajajoukon vierailuja omaisilleni kohtalokkaille paikoille.

Ehdottaisinkin että koska uusia kätköpaikkoja vielä löytyy helposti muualtakin, mitäs jos käytettäisiin ne ensin ja tuumataan asiaa uudelleen sitten jos kaikki muut vaihtoehdot on yhettömiin käytetty.

Edited April 6, 2004 by jupilli

[+Divine]

Ehdottaisinkin että koska uusia kätköpaikkoja vielä löytyy helposti muualtakin, mitäs jos käytettäisiin ne ensin ja tuumataan asiaa uudelleen sitten jos kaikki muut vaihtoehdot on yhettömiin käytetty.

Tämähän se minunkin ajatukseni oli sittemmin, että kyllä niitä muitakin paikkoja kätköille löytyy. Halusin silti aloittaa asiasta keskustelun ja hakea vähän rajoja korrektiudelle. On varmaa, että mikä toiselle sopii mainiosti, on toiselle jo liikaa. Hyviä ja mielenkiintoisia pointtejahan tässä on noussut esille.

 

Minun puolestani keskustelu voi jatkua. Kyllähän se sitten tuolla foorumissa alemmaksi painuu, kun kellään ei ole enää mitään lisättävää.

[+PekkaR]

silloin kun on kyse sotien taistelupaikoista (Suomessa), kätköjä voi vallan hyvin tehdä.

Hauholla, vai oliko se nyt Tuuloksessa on pystytetty kivi punaisten naisten muistoksi. Kyseinen ryhmä oli matkalla muistaakseni Turusta itärajan paremmalle puolen. Korjatkaa muuten, jos yksityiskohdat menevät metsään, ei ole nyt mitään lähteitä käsillä. Pointti on kuitenkin siinä, että nuo naiset pidätettiin, vietiin hauholaiseen latoon, josta aikalaiskertomusten mukaan kuului kova valitus ja parku koko yön, kunnes heidät sitten aamunkoitteessa teloitettiin. Tämä paikka liittyy siis sotien taisteluihin, vaikka nämä kyseiset naiset eivät ilmeisesti kuuluneet muuhun kuin punaiseen työväestöön, jotka yrittivät päästä pois sodan jaloista (edelleen, korjatkaa kiitos). Niin tai näin, tarina on karmea, ja kätkön perustaminen raiskattujen, kidutettujen ja sittemmin tapettujen naisten historialle voi väännellä joidenkin geokätköilijöiden sisuskaluja...

Tämä säie tuli sattumalta hakutulokseen. Hakusana taisi olla parkkipaikka. No, en tiedä väänteleekö etsijöiden sisuskaluja, mutta kätkö siellä Hauhon Mustilassa on ollut vapusta lähtien. Löytämäni tiedot ovat pääpiirteissään samat kuin Divinen kertomat. Naiset tiettävästi olivat kuitenkin punakaartilaisia ja osallistuivat Syrjäntaan taisteluun. Ehkä he olivat vimmattuja taistelijoita. Vastustajat nimittivät naapurikätkön mukaan susi-nartuiksi ja amatsoneiksi. Selittääkö tapahtumia sodan logiikka vai kaaos? Surullinen kohtalo neitosilla kuitenkin.

 

Vaikka historia on julma, en epäröinyt piilottaa geokätköä tapahtumapaikan lähistölle. Ajattelin, että se voi panna ihmisiä miettimään. Itse kiinnostuin sisällissodasta ja haluan tietää siitä lisää. Lainasin jo ison pinon kirjoja aiheesta.

Edited May 10, 2006 by PekkaR

[theorava]

En ainakaan huomannut, että kukaan olisi maininnut vielä kätköä bodomjärven rannalla, joka esittelee nimen omaan surullisen kuuluisien tapahtumien paikan. (Murha paikalla)

[+Turmanow]

Itse toivoisin näille tämän keskustelun alaisille kätköille hieman lisää "kehystä" eli laajempaa käsittelyä kuin Iltapäivälehtien tyyppiset lööpit! Ei siis kuten tuo "Murha paikalla" Asia pitäisi sitoa johonkin isompaan kokonaisuuteen.

 

Silleen ... Turmanow

[Eetu5]

Jaa-a tämän keskustelun huomaaminen pisti tietysti vähän miettimään, eli mitäköhän nyt tälle murha paikalla -kätkölle pitäisi tehdä, ottaa kokonaan pois?

[Maxxy]

Jaa-a tämän keskustelun huomaaminen pisti tietysti vähän miettimään, eli mitäköhän nyt tälle murha paikalla -kätkölle pitäisi tehdä, ottaa kokonaan pois?

 

Ei yhdestä, eikä kahdestakaan kirjoituksesta kannata vielä itselleen traumaa ottaa

 

Anna kätkön olla, voihan vaikka kätkökuvaukseen lisätä aihetta käsittelevän jutun tai vaikka linkin, jos haluaa.

Kätkö (niinkuin kuvauskin) on aina kätkön tekijän tekemä. Jos haluaa vain lyhyen kuvauksen, niin se on sitten lyhyt.

[+Fundamental]

Jaa-a tämän keskustelun huomaaminen pisti tietysti vähän miettimään, eli mitäköhän nyt tälle murha paikalla -kätkölle pitäisi tehdä, ottaa kokonaan pois?

Kätkö pitää ehdottomasti säilyttää. Se on ollut meidän must find listalle korkealla jo pitkään. Kun vaan pääsisi sinne päin Suomea. Mielestäni rikospaikoille voi ja pitää tehdä kätköjä. Kunnon kuvaus tapahtumista kätkökuvauksessa on tietysti plussaa

[Maxxy]

Tuo 2k kisa ilmeisesti aiheutti sen, että noita lyhyitä kätkökuvauksia on uusissa kätköissä tosi paljon! Edes paikkakuntaa ei ole mainittu .

Tiedän kyllä, että se löytyy kun napsuttelee karttalinkkejä, mutta siinäkin on oma vaivansa. Huomattavasti helpompi lukea paikkakunnan nimi kuvauksesta

Toivottavasti nuo kuvaukset joidenkin kohdalta hiukan edes tarkentuisi Joissakin kätköissä lyhyt kuvaus on tosin ihan ok kätkön luonteen vuoksi, mutta ...