Jump to content

Fin: Aloittelija ja GPS (Magellan)


naksu

Recommended Posts

Selailin tuota globaalia GPS-ryhmää, mutten löytänyt sieltä vastauksia, joten kysynpä täältä.

 

Meillä on nyt ihka ensimmäinen GPS käytössä, laite on Magellan Explorist 500. Muutama ihmetyksen aihe on ilmennyt parinkymmenen käydyn kätkön jälkeen. Ensinnäkin laitteella kestää todella kauan "löytää itsensä" käynnistyksen jälkeen, useita minuutteja. Manuaalin mukaan ajan pitäisi olla max 2-3 minuuttia, mutta käytännössä aikaa menee helposti vähintään kaksin verroin. Toinen kummastusta herättänyt asia on se, että laitteella kestää niin ikään todella kauan saavuttaa riittävä (esim. alle 5 m) tarkkuus. Usein on ehditty oletetulla kätköpaikalla jo kääntää kivet ja kannot :D ennen kuin GPS suostuu tarkentamaan. Alussa, kun luotimme GPS:iin "sokeasti" :( , tuli kierrettyä useat turhat kierrokset kun tarkkuus ei ollut riittävä ja GPS näytti minne sattuu. Nyt olemme oppineet hieman malttamaan ja odottamaan tarkennusta, mutta joskus tuntuu että paikan päällä pitäisi odottaa 20 minuuttia ennen kuin mitään voisi tehdä. Ärsyttävää.

 

Tätä on sattunut niin kirkkaalla kuin pilvisellä säällä (vaikuttaako säätila ylipäätään asiaan?) ja avonaisilla / metsäisillä paikoilla. Onko tämä normaalia toimintaa? Onko kyse vain satelliittien oikullisuudesta vai voiko laitteessa olla jotain vikaa? Magellanin nettisivuilta olen katsellut, että tarjolla olisi jokin firmware update - voisikohan auttaa asiaa millään tavalla?

 

Siinäpä paljon kysymyksiä, toivottavasti joku hieman valaisisi asiaa :D

Link to comment

En ole tuota laitetta käyttänyt, mutta yleisesti kaikkia gepsejä koskien:

 

* Jos laite on ollut käyttämättömänä esim. viikon, on satelliiteista ladattu "almanakka" vanhentunut -> laite lataa sen uudestaan -> käynnistys hitaampaa.

 

* Jos laitetta on siirretty virrat pois päältä yli 150km, sillä menee pidempään löytää sijaintinsa. Tätä voi monissa gepseissä nopeuttaa näyttämällä kartalta summittaisen sijainnin.

 

* Gepsin voi laittaa päälle heti kotoa lähtiessä. Usein matka kätkölle kestää niin pitkään, että laite ehtii tarkentaa itsensä siihen mennessä kun kätkön lähistölle saapuu.

Link to comment

Magellanista ei ole kokemusta mutta vanhalla Garminillani viiden minuutin hakuaika on ihan normaalia, varsinkin jos laitteen käynnistää autossa, paikallaaan ollen sateliitit tavoittaa helpommin.

Lisäksi käynnistysaikaan vaikuttaa siirtymä, laite olettaa käynnistettäessä olevansa siinä missä se viimeksi sammutettiin ja hakee sen mukaista satelliittikuviota taivaalta. Siis mitä kauempana olet siitä pisteestä missä gepsiä viimeksi käytit sitä kauemmin kestää ennenkuin kone on tolkuissaan.

 

Kätköpaikalle saavuttaessa vehje näyttää vähän sinnepäin, olen huomannut että kannattaa pysähtyä viimeistään 15-20 metriä ennen koneen näyttämää määränpäätä ettei tule käveltyä paljoa ohi.

Tässä vaiheessa yleensä odottelen että näyttö asettuu ja menen sitten 5-10 metrin etäisyydelle oletetusta kätköpaikasta, gepsi kiven päälle ja odotellessa voi lukaista kätkökuvausta ja suorittaa alustavia etsintöjä.

Ellei kätkö ole ilmeisessä paikassa niin hakua voi jatkaa, nyt gepsin pitäisi jo näyttää suht. oikeaa paikkaa.

 

Viiden metrin tarkkuusväittämä on jo melkoisen hyvä, 8 metriä on mielestäni aika hyvä käytännön tarkkuus.

 

Nämä kommentit siis omakohtaisten havaintojen perusteella.

Link to comment

Heips,

 

mulla on samanlainen eXplorist 500, todennäköisesti kyllä vanhemmalla ohjelmatasolla koska se on jo 1,5 vuotta vanha. Verrattuna wanhaan kunnon keltaiseen perus eTrexiin tämä on mielestäni paljonkin vikkelämpi, mutta ennenkaikkea lopputulos on tarkempi.

Kun valittelin joku kuukausi sitten samantyyppisiä murinoita maahantuojan huoltoon, päädyin suunnilleen lyömään ns 'luurin korvaan' kun sieltä pontevasti yritettiin minulle väittää että vehje ei voikaan löytää kuin max viisi tai kuusi satelliittia täällä pohjolan perillä, ja että tarkkuus voi olla parhaimmillaan 25m luokkaa ja koko ajan tietysti ajatuksena oli vähätellä kysymyksiäni. WAAS tarkkuutta on kuulemma Hesassakin ihan turha odotella.

 

Edellä on mielestäni jo kerrottu pääosa sopivista vihjeistä ongelmiesi hoitamiseksi ja niihin on minun mielestäni järkevät syynsä. Hitaushan pääosin johtuu siitä melkoisen suuresta tietomäärästä joka gepsin tarttee saada ensin vastaanotettua useammasta satelliitista ja sitten laskettua osatakseen paikantamisen suorittaa.

Lääke tähän on se että laittaa vehkeen päälle hyvissä ajoin, ainakin puoli tuntia ennen kätkölle saapumista, mulla on tapana laittaa se päälle heti kun lähden kotoani pois peltikattoni alta.

Tarkkuus kasaantuu sitä mukaa kun gepsi saa ensin lukituksen satelliittien signaaliin ja saa kokonaan analysoitua signaalin tietskarissaan. Lukituksella tarkoitetaan yhdenjaksoista signaalia jonka tietovirrasta vasta riittävän pitkän ajan (minuutteja ??) kuluttua se saa muistiinsa kaikki tarvittavat tiedot. Summittaisen paikannuksen se pystyy tekemään paljon pienemmän tietomäärän perusteella, kaiken tarkkaan paikantamiseen tarvittavan se saa paljon hitaammin koska tietovirran pitää olla yhtenäinen.

Kun kunnollinen lukitus ja yhtenäinen tietovirta on kerran saatu ja analysoitu, gepsille riittää pienemmät pätkät yhtenäistä tietovirtaa, koska se pystyy käyttämään puuttuvien palojen kohdalla muistista löytyviä 'vanhoja' tietoja.

 

Minulla ei ole mitään kokemuksia siitä että paksukaan pilvikerros vaikuttaisi asiaan juurikaan, sensijaan kiinteät esteet taivasnäkymän edessä vaikuttavat kyllä ja koska satelliitit täältä pohjan perukoilta katsottuina ovat kovin alhaalla ja etelässä, esimerkiksi pohjoiseen päin autoillessa tarkkuus on yleensä huonompi kuin etelään ajettaessa jos gepsin paikka on tuulilasin alla.

Väitetään myös esimerkiksi auringossa tapahtuvien purkausten merkittävästi vaikuttavan gepsin tarkkuuteen häiritsemällä satelliittien mitättömän heikkoja signaaleja. Luulisin voivani uskoa tähän mutta käytännön tietoa minulla ei tästäkään ole.

 

Firmware update on juuri tuo päivitys jota yritin maahantuojan huollosta kysellä. Päivitysten kanssahan tilanne on se että uudemmissa ohjelmistotasoissa aina pyritään korjaamaan löydettyjä ohjelmiston virheitä ja/tai tuomaan uusia parempia ominaisuuksia vanhempiinkin laitteisiin. Ongelmana semmoisen lataamisessa saattaa olla aina ja joka kerta se että uudessa ohjelmistossa onkin uusi virhe joka juuri sinun laitteessasi joko vian tai jostain syystä erilaisen prosessorin ns HW-tason (sisäisen rakenteen) takia aiheuttaa Sinulle jotain kammottavia ongelmia. Yleensä näin EI KÄY, mutta mahdollisuus on aina vaanimassa, sillä laitteita kehitetään koko myyntikaaren ajan. Itse olen luopunut päivityksestä, ainakin toistaiseksi, toivoisin pääseväni vertailemaan uudemman Firmwaren syöneen vastaavan laitteen kanssa.

 

Minua häiritsee omassa vehkeessäni se että se esim autolla ajellessa on aina vähän jäljessä, 80km/h vauhdissa ehkä 100-150m, 120:ssä jo ehkä 250m jäljessä. Risteykset pääsevät ikäänkuin yllättämään !!

 

Yhteenvetona luulisin että gepsissäsi ei taida olla vikaa, ehdottaisin että pyrit vertailemaan toisen kanssa ja jos sitten vielä olet samaa mieltä, uusi laitehan tietysti pitää korjauttaa takuun aikana !!

Link to comment

.........

laitteella kestää niin ikään todella kauan saavuttaa riittävä (esim. alle 5 m) tarkkuus.

..........

 

Siinäpä paljon kysymyksiä, toivottavasti joku hieman valaisisi asiaa :blink:

Tervetuloa vaan GPS:n ihmeelliseen maailmaan.

 

Ihan lyhyesti vastaisin, että kyllä GPS laitteesi varmaan on ihan kunnossa ja nuo kokemukset ovat "normaalia" GPS:n ominaisuuteen liittyviä.

 

On muistettava muutama perustotuus:

 

GPS järjestelmän perustarkkuus (PPS service) on:

# PS Predictable Accuracy

 

* 22 metriä vaakatasossa

* 27.7 metriä vertikaalitasossa

* 200 nanosekuntia (kellon tarkkuus)

 

Se että GPS "näyttää" paikan useimmiten tarkemmin johtuu siitä, että niihin on "ohjelmallisesti opetettu" virheenkorjauksia.

 

Minä ja monet muutkin ovat tehneet mittauksia GPS:n paikannuksen tarkkuudesta.

 

Ohessa muutamia esimerkkejä:

http://galileo.ksp.fi/oh6vm/gps/saoff.html

Nuo ovat melko vanhoja tuloksia ja tehty siinä huumassa, kun aikoinaan ollut "tahallinen" GPS tarkkuuden häirintä (SA) poistettiin. Alin mittaus vastaa edelleenkin nykyistä tilannetta

 

Tässä hieman uudempaa mittaustulosta:

 

http://www.gpsinformation.net/waas/g76s/g76s-attitude.html

 

Täällä löytyy melko kattavasti (englanninkielistä) erilaista infoa GPS:stä:

http://gpsinformation.net/

http://www.colorado.edu/geography/gcraft/n.../gps/gps_f.html

 

Sitten vielä suosittelisin, että näillä leveysasteilla kannattaisi EGNOS (WAAS) asetus pitää off asennossa.

 

Ne jotka tulevat Takamehtä-eventtiin, voin tuolla mittasoftallani (tiedonkeruu) havainnollistaa, miten GPS:n paikannus vaeltaa ees sun taas, vaikka tehdään ns. "staattinen" mittaus.

 

Harri

Link to comment

 

Sitten vielä suosittelisin, että näillä leveysasteilla kannattaisi EGNOS (WAAS) asetus pitää off asennossa.

 

Harri

 

Olen törmännyt tähän seikkaan jossain muuallakin ja kiinnostaisi kuulla lisää perusteluja sille, miksi WAAS kannattaisi pitää pois päältä. Itse olen kyllä ollut huomaavinani, että WAASin ollessa päällä purkit löytyvät helpommin. Ainakin gepsun EPE (estimated positional error) on huomattavasti pienempi WAAS:n ollessa päällä. Onko absoluuttinen paikka pielessä, vaikka paikan epätarkkuus olisikin parempi? Minkalaisesta virheestä tässä tapauksessa puhutaan - 1 metri vai 10 metriä?

Link to comment

 

Sitten vielä suosittelisin, että näillä leveysasteilla kannattaisi EGNOS (WAAS) asetus pitää off asennossa.

 

Harri

 

Olen törmännyt tähän seikkaan jossain muuallakin ja kiinnostaisi kuulla lisää perusteluja sille, miksi WAAS kannattaisi pitää pois päältä. Itse olen kyllä ollut huomaavinani, että WAASin ollessa päällä purkit löytyvät helpommin. Ainakin gepsun EPE (estimated positional error) on huomattavasti pienempi WAAS:n ollessa päällä. Onko absoluuttinen paikka pielessä, vaikka paikan epätarkkuus olisikin parempi? Minkalaisesta virheestä tässä tapauksessa puhutaan - 1 metri vai 10 metriä?

Joo, minäkin haluaisin kuulla perustelut tuolle WAASin pois laittamiselle.

Ainakaan oma gepsuni ei siitä merkittävästi hidastu ja kun WAAS löytyy, tarkkuus aina paranee.

 

Olen kyllä joskus löydettyäni kätkön useiden kymmenien metrien päästä siitä mihin GPS on osoittanut, jäänyt miettimään mistä moinen johtuu. Korpilahdella sitten kokeilin maastoon merkityn ja oletettavasti tarkoissa koordinaateissa olevan paalun kanssa ja vaikka vehje oli ollut tunnin lukittuna satelliitteihin ja WAAS oli päällä ja annoin sen viitisentoista minuuttia päätellä sijaintiaan, pari minuutin tuhannesosaa jäi silti eroksi tuohon paaluun merkittyyn sijaintiin. Veikkaan siis gepsujen antavan virheellistä tietoa sijainnistaan.

 

Jos olette tilaisuudessa tarkistaa gepsujanne jossain tarkistetussa pisteessä, olisi mielenkiintoista kuulla tuloksista !! Omani on Magellan eXplorist 500.

Link to comment

Itsellänikin on sama Magellan eXplorist 500 malli (reilu vuoden vanha) ja siinähän WAAS signaali tulee automaattisesti, kunhan vain ko. satelliitti on näkyvillä. WAAS signaali käsittääkseni parantaa tarkkuutta 7-15 m:stä aina 2-3 m tarkkuuteen (jopa auton tuulilasin läpi). En käsitä minäkään, miksi tätä tarkkuutta parantavaa ominaisuutta pitäisi kytkeä pois.

 

Käynnistysnopeudesta vielä:

 

Laite saa yhteyden satelliiiteihin kymmenissä sekunneissa samassa paikassa, kuin missä se on viimeksi sammutettu ja jos paikka on muuttunut, niin lukittautuminen satelliitteihin kestää vähän kauemmin, mutta ei siinäkään kohtuuttoman kauaa mene.

 

Lopuksi kätkön todellisen paikan ja GPS:n koordinaattien lopullisesta erosta:

 

Jos kätköä piilottaessa syystä tai toisesta on ollut epätarkat koordinaatit ja etsintähetkellä on "toiseen suuntaan" epätarkat koordinaatit, niin tällöinhän helposti voi tulla useiden kymmenien metrien heittoja.

 

Vielä kun jaksaisi kaivaa netistä sen tiedon, että kuinkahan monta on yksi pituus- ja leveysasteen tuhannesosan heitto maastossa metreinä. (Leveysasteethan olivat vakiot, mutta pituusasteet kapenivat kuin "appelsiinin kuoret")

Link to comment

Lopuksi kätkön todellisen paikan ja GPS:n koordinaattien lopullisesta erosta:

 

Jos kätköä piilottaessa syystä tai toisesta on ollut epätarkat koordinaatit ja etsintähetkellä on "toiseen suuntaan" epätarkat koordinaatit, niin tällöinhän helposti voi tulla useiden kymmenien metrien heittoja.

 

Vielä kun jaksaisi kaivaa netistä sen tiedon, että kuinkahan monta on yksi pituus- ja leveysasteen tuhannesosan heitto maastossa metreinä. (Leveysasteethan olivat vakiot, mutta pituusasteet kapenivat kuin "appelsiinin kuoret")

Joops, tietysti on aina helpointa ajatella niin että piilottaja ei olisi aikanaan ollut ihan huolellinen, mutta haluaisin luottaa toisiin kätköilijöihin kuin pukki suuriin sarviinsa tai BG Wintouhkaan joten yritän unohtaa piilottajan epätarkkuudet (vrt Windows !!). Lokiinhan voi aina laittaa kommenttia siitä että "minun gepsini mukaan koordinaattien tulisi olla Nxx....".

 

Jos jaksat simotic joskus kaivaa, ja laskea kuten epäilen tarkan tiedon saamisen vaativan, vaikkapa Korpilahden korkeus kiinnostaisi kovin, siis N 62° 00.846 E 025° 33.411 !

Link to comment

....

Jos jaksat simotic joskus kaivaa, ja laskea kuten epäilen tarkan tiedon saamisen vaativan, vaikkapa Korpilahden korkeus kiinnostaisi kovin, siis N 62° 00.846 E 025° 33.411 !

Heips!

Ei muuta kuin laivurikursille vain Jupilli, niin kyllä se siitä... :laughing:

 

No joo yksinkertaisesti miksi merenkulkijat käyttävät mercatorin projektia ja me maakravut Kauss Kruger projektiota.

 

Siksi että merenkulussa kulkusuunnat ovat tärkeämpiä kuin kuljettu matka (tuhansia kilometrejä) kun taas maastossa ei nyt niin väliä, mennäänkö "loksodromia pitkin" vaan kuinka pitkä matka on kuljettu.

 

Niin 1 kaariminuuttihan on se kuuluisa merimaili eli 1852 m.

Pituuspiirin "supistumisesta johtuva muutosta varten on merenkulkuhommissa taulukoita.

Näillä leveysasteilla se taitaa olla noin puolet tuosta merimailista.

 

Mutta sitten testaa tuo matkan muutos yksinkertaisesti niin että syötät maantieteelliset koordinaatit (Datum Finland Hayford) reittipisteeseen. Sen jälkeen muuta näyttöön KKJ (Finnish grid) ja katso lukemat.

Sen jälkeen vaihda jälleen maantieteelliset koordinaatit (pidä huoli, ettei datum vaihdu WGS84:ään vaan pysyy Finland Hayfordissa) ja muuta koordinaatteja sadasosa minuutilla ja eikun taas näyttö KKJ:hin ja nyt näet lukemista suoraan montako metriä paikka muuttui P ja I koordinaatistossa, eli montako metriä mentiin mihinkin ilmansuuntaan alkuperäisestä paikasta.

Jos pääset työkiireiltäsi sinne Hangasjärvelle, niin katsotaan näitä tuossa MapInfossa, joka on paras karttasofta mitä minä olen käyttänyt.

Siihen saan asennettua helposti joko tasokoordinaatiston että maantieteellisen koordinaatiston ruudukon, niin voit tutkailla sitä matkan muutosta ihan mistä päin Suomea (leveyspiiri) se kiinnostaa sinua.

Link to comment

 

Joo, minäkin haluaisin kuulla perustelut tuolle WAASin pois laittamiselle.

Ainakaan oma gepsuni ei siitä merkittävästi hidastu ja kun WAAS löytyy, tarkkuus aina paranee.

 

 

Tietyn sukupolven laitteisiin pätee seuraava:

 

Laitteissa on tyypillisesti ollut 12-kanavainen vastaanotin. Gepsi voi siis vastaanottaa korkeintaan 12 satelliittin signaalia kerrallaan. Näistä laitteen ohjelmisto sitten valitsee 4 sopivinta, ja laskee sijainnin niiden mukaan. Algoritmi (kaava), jolla nämä 4 satelliittia valitaan on merkki-, laitemalli- ja jopa ohjelmistoversiokohtainen eikä sitä yleensä ilmoiteta julkisesti.

 

Jos 12-kanavaisen laitteen kytkee WAAS-tilaan, varataan noista kanavista 2 WAAS-satelliitteja varten. Tällöin paikannussatellittien vastaanottoon jää vain 10 kanavaa. Riippuen käytetystä satelliittienvalinta-algoritmista, tämä saattaa vaikuttaa tarkkuuteen.

 

Lisäksi vanhoilla laitteilla (varsinkin akun latauksen käydessä vähiin) WAAS-signaalin etsiminen hidastaa laitetta. Tällöin kartta näytöllä alkaa nykiä. Tämä johtuu laitteen mikroprosessorin vähäisestä kapasiteetista. (En tässä tarkemmin paneudu tuohon, avainsanoja kuitenkin ovat jännitteen laskiessa vähenevä kellotaajuus ja silti säännöllisin väliajoin tulevat kellokeskeytykset. Jos tuo ei sano sinulle mitään, on turha alkaa selittämäänkään :huh: )

 

Nykyisillä gepseillä on herkemmät vastaanottimet ja paremmat antennit, siksi niillä saa WAAS-signaalin helpommin kuin vanhemmilla laitteilla. Omalla eTrex Legendilläni en ole Suomessa koskaan saanut EGNOS-satelliitteihin lukitusta, ulkomailla kyllä toimii.

 

Legendillä tarkkuus ilman WAAS/EGNOS -korjausta on parhaimmillaan 5 metriä, usein 6-8 metriä ja huonommissa olosuhteissa sitten mitä sattuu. WAAS-korjauksella olen päässyt 2-4 metrin tarkkuuksiin.

 

Eli yhteenvetona: Jos laite saa WAAS/EGNOS -lukituksen, sitä kannattaa ilman muuta käyttää. Jos taas laite on samaa ikäluokkaa kuin minulla, kannattaa tuo ominaisuus Suomessa liikuttaessa pitää pois päältä.

Link to comment
Korpilahdella sitten kokeilin maastoon merkityn ja oletettavasti tarkoissa koordinaateissa olevan paalun kanssa...
Olen joskus nähnyt taulukon, jossa oli lueteltuna tuollaisia kiintopisteitä. Nyt en googlaamalla sitä löytänyt.

Muistaakseni Hämeenlinnan Aulangollakin on sellainen gepsin tarkkuuden tarkistuspiste? Mistähän sen luettelon löytää?

Link to comment

Mulla on ainakin täältä kotokylästä noita putkimerkkien koordinaatteja. Yhdellä kävin kesällä tarkastamassa ja gepsi näytti 6m tarkkuutta ja näytti 6 metriä sivuun merkistä (muistaakseni länteen). Aika hyvin jos se heitto vain on aina samaan suuntaan...

 

Edit:

Devil's Nest/Pirunpesä Kätkölle mennessä Mäntykosken tieltä vasemmalle käännyttäessä opastus "Hiidenkirnu Pirunpesä". Tässä risteyksessä on kivessä yksi putki (oikealla puolella). N62 23.876 E22 54.778 (löysinpäs).

Edited by Maxxy
Link to comment

Olen joskus nähnyt taulukon, jossa oli lueteltuna tuollaisia kiintopisteitä. Nyt en googlaamalla sitä löytänyt.

Muistaakseni Hämeenlinnan Aulangollakin on sellainen gepsin tarkkuuden tarkistuspiste? Mistähän sen luettelon löytää?

 

Tarkoitatkohan kiintopisterekisteriä? Olisikohan ennen ollut maksutta käytössä Karttapaikassa? Nykyisin on maksullinen:

Kiintopisteet.

 

Anneli

Link to comment

Mulla on ainakin täältä kotokylästä noita putkimerkkien koordinaatteja. Yhdellä kävin kesällä tarkastamassa ja gepsi näytti 6m tarkkuutta ja näytti 6 metriä sivuun merkistä (muistaakseni länteen). Aika hyvin jos se heitto vain on aina samaan suuntaan...

 

Edit:

Devil's Nest/Pirunpesä Kätkölle mennessä Mäntykosken tieltä vasemmalle käännyttäessä opastus "Hiidenkirnu Pirunpesä". Tässä risteyksessä on kivessä yksi putki (oikealla puolella). N62 23.876 E22 54.778 (löysinpäs).

Helsingistä löytyy tämä

Link to comment

Tällainenkin lista löytyy: EUREF-FIN-pisteet. Lisätietoa ja kartta pisteistä on täällä.

 

Huomatkaa että koordinaatit ovat muodossa DD MM SS.SSSSS. Gepsistä voi valita esitystavaksi DD MM SS tai sitten muuntaa koordinaatit kätköilijöiden paremmin tuntemaan muotoon DD MM.MMM. EUREF-FIN koordinaatit poikkeavat WGS84:stä noin metrin. WGS84 siis käy datumiksi näilläkin koordinaateilla.

 

Eipä näitä mainittuja pisteitä ole ihan joka mäen päällä, mutta kuitenkin...

Link to comment

Tällainenkin lista löytyy: EUREF-FIN-pisteet. Lisätietoa ja kartta pisteistä on täällä.

Juu, tämä se taisi olla. Onhan siellä se Aulankokin. Kiitos!

Tervehdys!

 

Nuo FIN-EUREF kiintopisteet eivät välttämättä ole "löydettävissä" helposti maastosta.

Laitan Pekka sinulle sähköpostissa tarkemmat infot tuosta Aulangon kiintopisteestä.

Liitetiedostossa on karttakuva, jossa violettiset numerot ovat kiintopisteitä.

Aulanko nimisestä kiintopisteestä on samaisessa liitetiedostossa tarkemmat infot/kuvaukset.

Vannomaan en mene, onko kyse samasta pisteestä, jota tarkoitat.

 

tv. Harri

Link to comment

Nuo FIN-EUREF kiintopisteet eivät välttämättä ole "löydettävissä" helposti maastosta.

Gepsillähän ne löytää. :)Tässä mun vanhassa postauksessa ja sitä seuraavassa jupillin postissa puhutaan siitä miltä kiintopiste näyttää maastossa.

 

Kun nuo Aulangon koordinaatit syöttää karttapaikkaan muodossa

61,01,20.26996

24,28,10.70628

niin kas kummaa, sininen täplä ilmestyy kolmiomittauspisteen merkin sisälle.

Link to comment

Gepsillähän ne löytää. :)Tässä mun vanhassa postauksessa ja sitä seuraavassa jupillin postissa puhutaan siitä miltä kiintopiste näyttää maastossa.

Ei löydä silloin, kun on maata päällä ja iso ruohikko. vielä sotkemassa.

Nuo kiintopisteet kun on enimmäkseen maastossa "ilman huoltoa" vuosikausia.

Olen muutaman kerran ollut maanmittarin mukana, kun niitä on etsitty metallinpaljastimella. Toki jos on isompi kivi, joka ei peity, niin siitä se löytyy helposti. Jos on kallioon pultattu, niin silloin ne peittyvät helposti.

Tuosta Aulangon pisteestä on maininta että on 1. luokan kolmiopiste lisäksi että se on "naula lattiassa"

 

Kiinnostaisiko jotakin hämeenlinnalaista käymään ottamassa valokuva ko "naulasta", niin nähtäisiin mimmoinen se luonnossa on.

 

Harri

Edited by Gold-digger
Link to comment
Kiinnostaisiko jotakin hämeenlinnalaista käymään ottamassa valokuva ko "naulasta", niin nähtäisiin mimmoinen se luonnossa on.
Torni on avoinna vielä tämän viikon lauantaihin asti kello 8-19. Vapaa pääsy. Lokakuussa vain eri sopimuksen mukaan ja 1.11.-15.4. suljettu.

 

PS En lupaudu torniin kapuajaksi.

Link to comment
Kiinnostaisiko jotakin hämeenlinnalaista käymään ottamassa valokuva ko "naulasta", niin nähtäisiin mimmoinen se luonnossa on.
Torni on avoinna vielä tämän viikon lauantaihin asti kello 8-19. Vapaa pääsy. Lokakuussa vain eri sopimuksen mukaan ja 1.11.-15.4. suljettu.

 

PS En lupaudu torniin kapuajaksi.

 

Kävimme Ilkan kanssa tornissa eilen, mutta kamera unohtui ottaa mukaan :blink: . Tornin ylätasanteen lattiassa oli punainen, maalattu kolmio, jonka keskellä matala metallinasta. Tasanteen kaiteessa oli kahdessa kohdassa metallitapit - mikähän niiden funktio mahtaa olla?

 

Saimme omalla gepsillä (Magellan SporTrak Map) sumuisessa säässä tällaiset lukemat kolmion kohdalta mitattuna:

KKJ: 61°01.327 N 024°28.376 E

WGS84: 61°01.339 N 024°28.179 E

 

Voinemme olla tyytyväisiä tarkkuuteen, jos kerran paras tarkkuus on noin kolme metriä...

 

Anneli

Link to comment
Tasanteen kaiteessa oli kahdessa kohdassa metallitapit - mikähän niiden funktio mahtaa olla?
Kaiteen pultit ovat varamerkkejä. Tornin lähistöllä on ehkä vielä kalliossa varamerkki B. Tällaisia tietoja oli Gold-diggerin lähettämässä aineistossa:

 

Kiintopisteen selitys: Varam. A ja C=pultit näkötornin kivikait. Lipputanko t=377.574 s=3.565 m. Km tuhoutun. -99

 

Varamerkit: A. pultti kivessä 72.169 gon 2.605 m, B. pultti kalliossa 108.9916 gon 44.948 m

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Loading...
×
×
  • Create New...