+Geovius Posted September 2, 2005 Share Posted September 2, 2005 6. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3-7 muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanlukien on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja kukin yksin. Hallitus voi myöntää nimenkirjoitusoikeuden nimetylle hallituksen jäsenelle yksin. 8. Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on xx.xx.xxxx - xx.xx.xxxx Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen laatima vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle. Quote Link to comment
santtu Posted September 2, 2005 Share Posted September 2, 2005 Nappis on hiukka kumma… Saannoissa kannattaa varautua isohkoon yhdistykseen. 500 jasenta ympari Suomea. Nimenkirjoitusoikeutta tarvitaan harvoin. Se voi siksi olla kahdellakin henkilolla, mutta urgent-tapauksia varten voi olla yhdella joka luonnollisesti on pj. Jos taloudenhoitaja (vanhahko termi rahastonhoitaja, en suosittele sita) on ulkopuolinen, ei han ole samassa vastuussa kuin hallitus, mutta hanella yksin nimenkirjoitusoikeus? (Kirjanpitajana voi olla tilitoimisto tms., joka yllapitaa tilit on taloudenhoitajaa tai ei.) Hallituksen jasenmaara on usein kiintea, mutta ok nainkin. Se vain tekee valinnoista joskus hankalaa. Aanestetaan ensin hallituksen koosta ja sitten sisallosta. Kokoaanestys voi vieda pohjan kokouksen valmistelulta. Tilikausi ehdottomasti kalenterivuosi! Kun yhdistys kasvaa, ei viikko riita tilintarkastajille! Postinkulku voi jo vieda sen ajan. Ja takaisin tavoittamattomiin... Quote Link to comment
+VesaK Posted September 3, 2005 Share Posted September 3, 2005 Suosittelen aiemmin esittämistäni syistä kahden vuosikokouksen järjestelmää sekä hallituksen jäsenille kaksivuotista toimikautta malliin Iki ry:n sääntömuutosesitys. Molemmat soveltuvat hyvin myös isoille, maantieteellisesti hajautuneille yhdistyksille. Voihan olla, että jollekin sopii syyskokouksen ajankohta hyvin, mutta keväällä on juuri silloin jotain muuta menoa, kaksinkertainen mahdollisuus että pääsee ainakin toiseen tapaamiseen/kokoukseen. Kaksivuotinen kausi taas tuo tiettyä jatkuvuutta, hallitukseen jää joka vuosi ihmisiä, jotka osaavat neuvoa kuinka asiat hoidettiin viime vuonna ja jos toimintatapoja halutaan muuttaa, niin hallitushan siitä keskenään sitten päättää. Sekin on helpompaa, kun (ainakin osalla) on kokemusta vanhasta systeemistä. Tilinkäyttöoikeuden voi hallitus toki myöntää harkintansa mukaan; tänä päivänähän se tarkoittaa vain, kenellä pankin tunnuslukulista on hallussa. Vielä vuoden 2003 mallisäännöt PRH:n sivuilla käyttävät nimitystä 'rahastonhoitaja'. Quote Link to comment
Maxxy Posted September 4, 2005 Share Posted September 4, 2005 (edited) Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanlukien on läsnä Mieluimmin niin, että '...on päätösvaltainen kun hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on kokouksessa mukana'. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että hallituksen kokoonpano määrätään parittomaksi (sen takia, ettei voi pitää kahta eri kokousta yhtä aikaa). 'Läsnä' on oltava paikalla, kokouksessa 'mukana' oleva voi olla vaikka nettikamerayhteyden päässä, eikös? On varmaan käytännöllisempää, ainakin tulevaisuudessa. edit: Vielä vuoden 2003 mallisäännöt PRH:n sivuilla käyttävät nimitystä 'rahastonhoitaja' Tuostakin huolimatta olen 'taloudenhoitaja' -nimityksen kannalla, EIKÄ MITÄÄN ULKOPUOLISIA! Edited September 4, 2005 by Maxxy Quote Link to comment
santtu Posted September 6, 2005 Share Posted September 6, 2005 Hallitus voi kokoontua puhelinkokoukseen. ”Läsnä” on kokoustekninen termi. Kokouksessa läsnä voi olla muutenkin kuin olemalla fyysisesti samassa tilassa. Kokouksessa ollaan läsnä, jos kuullaan ja osallistutaan kaikkeen, mitä kokouksessa tapahtuu. Mukana on hieman huono termi, en ole tavannut sitä käytettävän tällaisessa tarkoituksessa. Eräässä osakeyhtiössä olen ollut pelkissä puhelinkokouksissa. Silloin yleensä varmuuden vuoksi pöytäkirja kiertää postitse kuitattavana tai se vahvistetaan sähköpostiviesteillä. Sähköposti on yllättävän vahva kuittaus nykyään. Jos taloudenhoitaja on vastuullinen hallituksen jäsen, voi tekninen kirjanpitäjä silti olla mistä tahansa. Säännöissä yleensä varaudutaan erilaisiin väärinkäytöksiin ennaltaehkäisevästi, oli sitten kyseessä kosto, mielenhäiriö tai varkaus ja siksi asiat ovat joskus hieman mutkikkaampia, kuin kavereiden kesken. Yhdistyksen erilaisista oikeuksista: Nimenkirjoitusoikeus = oikeus tehdä ja vahvistaa yhdistystä sitovia sitoumuksia, lainat, kauppakirjat, merkittävät yhteistyösopimukset jne. (yleensä tehtävään sidottu oikeus, mieluiten korkeintaan pj. yksin, muuten 2 yhdessä. Jos annetaan nimetylle henkilölle, on yleensä kyseessä joku projekti, ja oikeutta on rajoitettu sitä annettaessa) Tilinkäyttöoikeus = oikeus nostaa rahaa ja maksaa laskuja yhdistyksen tililtä (henkilökohtainen oikeus, mieluiten vain taloudenhoitaja tai kirjanpitäjä ja pj. Laskun maksaja tarkista, että lasku on oikein hyväksytty.) Vaatii pöytäkirjaotteen toimittamisen pankkiin. Laskun hyväksymisoikeus = oikeus toimittaa laskuja maksettavaksi. Yleensä kukaan ei hyväksy omaa laskuaan, vaan aina on siten 2 nimeä, vastaanottaja ja hyväksyjä) Quote Link to comment
Maxxy Posted September 6, 2005 Share Posted September 6, 2005 Läsnäolo ja poissaolo... Ainakin koulussa 'läsnä' tarkoitti tasan tarkkaan sitä, että olet fyysisesti paikalla . Minun mieltä et saa kääntymään tuossa ulkopuolisen käytössä, jos tarkoituksena on 'ostaa' palveluja. Siinä kun ei ole mitään järkeä , sori vaan. Jos yhdistys perustetaan, sen varat ovat niin pienet, ettei niitä kannata tuhlata johonkin tarpeettomaan, kuten ulkopuoliseen kirjanpitäjään tai taloudenhoitajaan. Eihän tällä hetkellä ole tiedossa kuin muutamien satojen eurojen liikevaihto. Jäitä hattuun... Quote Link to comment
santtu Posted September 7, 2005 Share Posted September 7, 2005 No mutta se ei enää ole näin kouluissakaan. Olen ollut katselemassa kielituntia, jossa oppilaat olivat läsnä videokameran välityksellä eikä poissaoloja merkitty. Olivat läsnä mutta fyysisesti kaukana … Mutta kuten sanottu, tämä on ”semantiikkaa”. Ulkopuolisesta kirjanpitäjästä: Ei ole mieltä maksaa ylimääräistä kenellekään ulkopuoliselle, eikä kukaan ole sellaista esittänytkään. Mutta säännöissä kannattaa varautua sellaiseen mahdollisuuteen, kun hyvin toimiva yhdistys kasvaa nopeasti ja laajasti toimivaksi. Lisäksi alusta alkaen on hyvä täsmentää termit, ettei niiden takia mene energiaa väärinkäsityksiin. Keskustelu on kuitenkin ollut niin pienen porukan vääntöä, että en usko yhdistykselle kovin hyvää tulevaisuutta ainakaan aluksi tai ainakin kovia kasvukipuja. Ja kun vielä monella on yhteistyöhakuisuuden sijaan tärkeämpää olla oikeassa (vaikka hieman pielessäkin), niin se asenne pelottaa helposti muita pois, vaikka demokratiaan kuuluukin vaihtoehtojen esittäminen ennen päätöksentekoa. Yhdistyksen ensimmäisiä yhteistyökumppaneita voisivat olla maahantuojat, samanhenkiset järjestöt jne. ja jäsenmäärä helposti satoja. Itse edustan osittain tahoja, joiden kautta yhteistyökumppaneita voisi löytyä, mutta se edellyttää tosiaan fiksua toimintaa. Vaikuttaa siltä, että laajakatseisuuden sijaan halutaan joku 20 hengen sisäpiiri. Quote Link to comment
Maxxy Posted September 7, 2005 Share Posted September 7, 2005 Keskustelu on kuitenkin ollut niin pienen porukan vääntöä, että en usko yhdistykselle kovin hyvää tulevaisuutta ainakaan aluksi tai ainakin kovia kasvukipuja. Ja kun vielä monella on yhteistyöhakuisuuden sijaan tärkeämpää olla oikeassa (vaikka hieman pielessäkin), niin se asenne pelottaa helposti muita pois, vaikka demokratiaan kuuluukin vaihtoehtojen esittäminen ennen päätöksentekoa. No näitä vaihtoehtojahan tässä koitetaan esittää... Ja tuo veikkaus tulevaisuudesta tuntuu perin pessimistiseltä. Jos joku sattuu olemaan jostakin asiasta eri mieltä, ei siitä pidä heti 'vetää hernettä nenään'. Vaikuttaa siltä, että laajakatseisuuden sijaan halutaan joku 20 hengen sisäpiiri. Ja mistähän tuo ajatus on kotoisin, minä en ainakaan ole tuollaista havainnut . ...mutta se edellyttää tosiaan fiksua toimintaa. Aivan, siihenhän tässä koko ajan pyritään! Quote Link to comment
pealgis Posted September 8, 2005 Share Posted September 8, 2005 Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja kukin yksin. Hallitus voi myöntää nimenkirjoitusoikeuden nimetylle hallituksen jäsenelle yksin. Ehdottaisin muotoa: Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa ( vaihtoehtoisesti yhdessä hallituksen jäsenen kanssa). Quote Link to comment
+Geovius Posted September 8, 2005 Author Share Posted September 8, 2005 Ehdottaisin muotoa: Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa ( vaihtoehtoisesti yhdessä hallituksen jäsenen kanssa). Tämähän on luottamus kysymys ja samalla myös ihan sellainen käytännön asiakin. Koska suunniteltu yhdistys on valtakunnallinen ja organisaatiokin enemmän virtuaalinen eli hallituksen jäsenet tullevat olemaan myös maantieteellisesti hajallaan olisi jo käytännön syistä parempi, että nimenkirjoitus oikeus olisi sellainen kuin alkuperäisessä ehdotuksessa on mainittu. Quote Link to comment
pealgis Posted September 8, 2005 Share Posted September 8, 2005 Koska suunniteltu yhdistys on valtakunnallinen ja organisaatiokin enemmän virtuaalinen eli hallituksen jäsenet tullevat olemaan myös maantieteellisesti hajallaan olisi jo käytännön syistä parempi, että nimenkirjoitus oikeus olisi sellainen kuin alkuperäisessä ehdotuksessa on mainittu. Näin perusteltuna alkuperäinen ehdotus kuullostaa ihan hyvältä. Quote Link to comment
santtu Posted September 8, 2005 Share Posted September 8, 2005 Nimenkirjoitusoikeuden käyttäminen tulee vastaan harvoin ja se ei yleensä synny nopeasti. Yleensä taustalla on hallituksen käsittely(jä) ja erilaisia valtuutuksia. Usein edellytetään jopa pöytäkirjanotteita (pankki, kaupanvahvistajat jne). Siksi yksin nimen kirjoittamisen oikeus pitäisi olla rajattu. Kiiretapauksen hoitamiseen on monia erilaisia teknisiä ja menettelyllisiä keinoja. Käytännössä tilintarkastajana ole törmännyt hyvinkin raadollisiin tapauksiin. Ei sellaista tietenkään tässä porukassa satu, mutta, MUTTA... Quote Link to comment
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.