Jump to content

Fin: Geokätkön Vaikeusasteen Arviointi Suomeksi


Anneli & Ilkka

Recommended Posts

Clayjarilla voi arvioida maastoa erittäin hyvin ja käännöskin on erinomainen. Sen sijaan vaikeusluokituksen osalta alkuperäinen ohjelma on hieman vajaa ja mieleni tekisi hieman täsmentää sitä.

 

Esimerkiksi multit saavat tuolla skaalalla D-arvokseen aina vähintään 3. Samoin sitä vaikeampien luokitusten teksti on niin ylimalkainen, että se ei kätkijää eikä etsijää kyllä tippaakaan opasta. Mikä mahtaa olla raja "hyvin erikoistuneiden tietojen" (very specialized knowledge) ja "erityistiedon" (special knowledge) ero? Itse laskisin kahdeksan vieraan kielen tulkitsemisen kuuluvan ilman muuta tuohon vaikeimpaan luokkaan, mutta tuostakin ihmiset tuntuvat olevan eri mieltä. Mielenkiintoista lisäksi on, että jos noista valitsee "very specialized", niin selityksissä sanotaan että tarvitaan vain "specialized skills"...

Link to comment
Clayjarilla voi arvioida maastoa erittäin hyvin ja käännöskin on erinomainen. Sen sijaan vaikeusluokituksen osalta alkuperäinen ohjelma on hieman vajaa ja mieleni tekisi hieman täsmentää sitä.

 

Mikä mahtaa olla raja "hyvin erikoistuneiden tietojen" (very specialized knowledge) ja "erityistiedon" (special knowledge) ero?

Vaikeusasteen luokitus on luultavasti mahdoton tehdä niin, että se olisi pätevä edes geokätköilijöiden enemmistölle. Ihmiset ovat kovin erilaisia ja hoksaavat asioita eri tavoilla. Mikä toisen mielestä on helppoa, on toisen mielestä vaikeaa. Jokin summittainen arvio riittänee ja sitä sitten rukataan kätköllä käyneiden palautteen perusteella.

 

En minäkään tiedä, mitä eroa on special knowledgella ja very specialized knowledgella. Yritin sitä pähkäillä, mutta en keksinyt. Jos joku tietää, niin kertokoon ja mielellään esimerkkien kanssa. Olisiko kasvintunnistus special knowledgea ja geenitekniikka very specialized knowledgea - jos noita kumpaakan sitten voisi geokätköilyssä ikinä tarvita - no, ehkä kasvintunnistusta :P ?

 

Anneli

Link to comment
Minun mielestäni oikein käyttökelpoinen käännös :blink: .

Jääkö sivu pysyvästi käyttöön?

Joo, se voi olla tuossa osoitteessa ainakin niin kauan kuin Mikrobitti-lehti antaa asiakkailleen ilmaista levytilaa. Jos joskus perustetaan yhdistys ja sillä on php-kelpoista levytilaa, niin voi ehkä sitten luovuttaa arviointilomakkeen sinne.

 

Kehittämistähän tuossa arviointilomakkeessa olisi. Ajattelin, että kuvitus voisi selventää joitakin asioita tai "tyyppikätköt": linkki kätkökuvaukseen, joka on selkeästi yhden tähden jne kätkö.

 

Otan kehitysehdotuksia vastaan sillä rajoituksella, että en osaa itse muuttaa php-koodia.

 

Anneli

Link to comment

Muokkasin hiukan arviointilomakkeen tekstejä ja lisäsin kuvia erilaisista maastoista. Arviointilomake antaa näköjään aika helposti neljä tähteä sellaisellekin maastolle joka ei kovin vaikealta näytä. Toisaalta, kuten useammassakin keskustelussa on korostettu, maaston vaikeutta ei pitäisi arvioida omien kykyjen perusteella, vaan arvioinnin pitäisi olla yleispätevämpää. Millainen olisi se keskimääräinen geokätköilijä, jonka mukaan tähditys pitäisi antaa?

 

Voisitteko vielä testata tuota arviointilomaketta ja antaa teksteihin korjausehdotuksia? Mitä mieltä olette maastokuvista? Olisin laittanut enemmänkin esimerkkejä, mutta tällä koneellani ei ollut muita sopivia.

 

Anneli

Link to comment

Hiukan kommentteja kuvista, itse luokittelisin nämä seuraavasti. Kuten huomaatte, pieni mutta selkeä sävyero :)

 

Ekassa kuvassa ei ilmeisesti mäen jyrkkyys näy tuosta kuvasta kunnolla. Minä olen kuitenkin tottunut laskemaan terrainin alkaen siitä kohdasta, mihin auto pysäköidään. Tuo mäki näyttää olevan asuntoalueella ja sinne varmaankin voi pysäköidä, eli tuota osuutta matkasta en laskisi mukaan terrainiin ollenkaan ilman erityisiä perusteluita. Ilman mäkeä T=1

 

Toinen kuva: Taaskaan korkeuserot eivät hahmotu, olisiko sivukuva parempi? Lyhyen matkan (<100m) tuota tietä lienee T=1.5

 

Kolmas kuva: Tässä kohtaa näyttää juuri ja juuri ajettavalta myös normaalifillarilla. Matkasta riippuen T=2 tai ehkä mielummin 2.5. Ihan kolmoselta tuo ei näytä. Sama huomio perspektiivistä ja korkeuseroista.

 

Neljäs kuva: Jos pitkospuut painuvat tulva-aikaan osittain veden alle kävelijän painosta, niin T=3, muuten T=2.5

 

Viides: Maasto on aika avointa ja tasaista, joten yli kolmonen tuntuu aika kovalta. Jos maastopyörän esteitä on paljon, niin T=3.5, muuten T=3

 

Kuudes: Vaikuttaa helpolta maastopyörälle. T=2.5 tai 3

 

7.: Suurimman osan vuotta tuo kasvillisuus ei haittaa. Nelosen maastoon mielestäni tarvitsee käsiä kiinnipitämiseen, konttaamiseen tms. T=3 tai 3.5

 

8.: Ei maastopyörällä (vai pääseekö, kertokaa maastopyöräilijät), mutta ei tarvitse käsiä etenemiseen. T=3.5

 

9.: Tarvitaan käsiä avuksi, mutta vain tueksi; koko painoaan ei joudu kuvan perusteella hinaamaan käsien varassa ylös. T=4

 

Laitetaan vielä linkit pariin kuvaan ja minun arvioni niistä:

 

T=3.5

Kuvassa T=3 tai 3.5, helpommat reitit ympäristössä laskevat T=2.5

Nurmikolla T=2

Jos tämä olisi paras kiipeämisreitti, niin T=3.5

Link to comment

Suomalaisten pitäisi osata ulkona liikkumista sen verran että kestopäällystetyn polun puuttuminen ei sinällään nosta luokitusta yhtään. Pyörätuolilla liikkuvien kohdalta tilanne tietysti on toinen mutta kukahan meistä oikeastaan tietää siitä mitään ??

 

Kuvia pikaisesti silmäilemällä mielipiteeni olisivat seuraavia:

1. Tietysti jyrkkyys ratkaisee, mutta kestopäällystettä tuskin koskaan laitetaan rinteeseen jossa ei normaali käveleminen onnistu ! 1,5 max.

 

2. Melkein sama kuin ykkös kuva, sora tai kestopäällyste, sama se. Kuitenkin jos sora voi rullata kallion päällä, siitä pitää varoittaa, vammat on aina ikäviä 'asfaltti-ihottumana'. Luokitus 2 max mutta varoitus rullaavasta sorasta tarvittaessa.

 

3. Ihan sama juttu kuin kakkos kuvakin. Kunnolla rakennetulta polulta kukaan ei voi pudota mihinkään, kaatua pelkästään.

 

4. Pitkospuita on niin monenlaisia; kunnollisilla luokitus max 2, rikkinäisillä tietysti aina 4seen asti.

 

5. Normaali helppo metsäpolku, max 2. Oksia on aina, nousuja ja laskuja pitääkin olla.

 

6. Normaali Suomalainen metsä on helppokulkuista ja useimmiten kaikki vaikeammat paikat voi kiertää, irrallisia oksia, kiviä ym kuuluu väylällä ollakin. Kuitenkaan metsässä liikkuminen ei mielestäni nosta luokitusta koskaan yli 3 ilman jotain erityistä syytä. Jos esimerkiksi kätkölle mennessä joutuu ylittämään harvennetun taimikon, pahan kivikon (rakka), vetelän suon tai pari moottoritietä eikä kiertäminen onnistu, luokitus voi olla jopa 3,5.

Metsiä on niin monenlaisia mutta mielestäni Suomessa on aina liikuttu metsissä eikä siinä normaalisti ole vaikeusastetta ollenkaan.

 

7. 3 jos paljon nokkosia tai piikkipuskia, pelkkä horsma voisi olla 2

 

8. ja 9. Mielestäni pelkästään jyrkkyys ja maaperän pitävyys ratkaisevat. 2,5-4,5 jos piilottaja itse on pärjännyt ilman kiipeilyvälineitä. Jos välineitä tarvitaan miielestäni siitä aina pitää huomauttaa.

 

Nämä mielipiteet pikkupojasta lähtien pitkin metsiä juoksennelleen kokemuksella. Naarmuja on tullut mutta, varsinaisia vammoja ei koskaan, paitsi asfaltilla !!

Link to comment

Annoin tähdet kuvissa oleville maastoille sen perusteella, mitä lomake antoi vastaukseksi. Matkan pituutta ei ole otettu huomioon ollenkaan eli se on kaikissa tapauksissa ollut oletusarvo = alle 1 km.

 

Kuvat eivät ole parhaat mahdolliset. Kuvissa korkeuserot eivät hirveän hyvin näy, mutta esim. ensimmäisessä kuvassa oleva mäki on todellakin niin jyrkkä, että en ainakaan minä pääsisi siitä ylös polkupyörällä, tosin mulla ei ole hirveän hyvä fyysinen kunto. Jyrkän mäen kriteeri lomakkeessa on se, että pyörän voi työntää ylös, mutta ajamaan ei pääse. Autoa ei tielle voi pysäköidä ainakaan laillisesti eikä mäen päällä muistaakseni ole pysäköintipaikkaa. Mäelle pääsee kyllä toista kautta kiertämällä. Useimpiin paikkoihin pääsee helpompia ja vaikeampia reittejä. Kolme tähteä tulevat mäen jyrkkyydestä.

 

Arviointilomakkeen idea on pyrkiä eliminoimaan subjektiivisuutta maaston luokituksessa. Ei taida kovin hyvin onnistua :). Jos iso, vahva mies rynnii helposti mistä tahansa pusikoista läpi ja arvioi sitten maaston omasta näkövinkkelistään kahden tähden arvoiseksi, niin luulenpa, että perästä tuleva lapsiperhe voi kokea pettymyksen pyrkiessään sille kätkölle. Kahden tähden kätkön pitää olla pienille lapsille sopiva. Pienet lapset eivät tietenkään lähde kätköjä omin päin etsimään, mutta vanhemmat työntävät heitä rattaissa ja kahden tähden maastossa pitää päästä rattaiden kanssa liikkumaan.

 

Anneli

Link to comment
Kahden tähden kätkön pitää olla pienille lapsille sopiva. Pienet lapset eivät tietenkään lähde kätköjä omin päin etsimään, mutta vanhemmat työntävät heitä rattaissa ja kahden tähden maastossa pitää päästä rattaiden kanssa liikkumaan.

 

Anneli

Olen käsittänyt että pienet lapset käyvät kätköillä vanhempiensa kanssa jotka pitävät huolen heidän kulkemisitaan, niinkuin muistakin tekemisistään.

Luokitukset pitäisi kuitenkin tehdä kätköilijöiden eikä pienten lasten pääsemisten mukaan !

Vai ??

Link to comment
Luokitukset pitäisi kuitenkin tehdä kätköilijöiden eikä pienten lasten pääsemisten mukaan !

Vai ??

Lapsiperheet ottavat usein lapset mukaan lähtiessään kätköilemään. Jos lasta ei jaksa kantaa, on otettava rattaat mukaan. Useimmat pikkulapset eivät välttämättä jaksa kulkea koko ajan jalkaisin.

 

Alkuperäisessä Geocaching Rating Systemissä on tällainen kohta:

 

What is the trail like?

Well packed dirt. You could ride a standard bicycle or push a stroller on this trail without too much effort.

 

Jos valitsee tuon vaihtoehdon, saa tällaisen ratingin:

 

Terrain rating 2

Suitable for small children. (Terrain is generally along marked trails, there are no steep elevation changes or heavy overgrowth. Less than a 2 mile hike required.)

 

Jokainen voi tietysti arvioida maaston omien kriteeriensä mukaisesti, mutta mistä kätkölle menijä voi tietää, mitkä ne kriteerit missäkin tapauksessa ovat?

 

Anneli

Link to comment

T-tähditykseen voisi käyttää muistisääntönä tämän suuntaista:

 

* = Haettavissa pyörätuolista käsin

** = Haettavissa lastenvaunujen kanssa

*** = Haettavissa jalan

**** = Haettavissa jalan, etenemisessä todennäköisesti tarvitaan käsiä tukena

***** = Haettavissa apuvälineen avulla (köysi, vene jne)

Link to comment

PALATKAAMME KANSAINVÄLISEEN VAIKEUSLUOKITTELUUN!

 

On erittäin ansiokasta suomentaa Clayjarin vaikeusastetyökalu, mutta tässä säikeessä on ehdotettu myös monenlaisia muutoksia luokitteluun. Geokätkentä on mielestäni niin kansainvälinen harrastus, että luokittelun täytyy olla kansainvälinen. Meidän suomalaisten ei pidä keksiä omaa asteikkoa.

 

Valitettavan monet merkitsevät kätkönsä maastoluokitukseksi 2 tai 2,5, jos metsässä kulkee jonkinlainen "polku" eli tarkkaan katsomalla huomaa, että kanervia ei kasva juuri siinä kohdassa, vaikka reitillä on upottavaa mutaa. Onko tämä arvioitu oikein? Ei todellakaan! Tässä lainaus Clayjarin polkukysymyksestä:

 


  •  
  • 1. Paved pathways
    Asphalt, concrete, or boardwalks. 
    Well marked/defined hardpack
     
  • 2. Well packed dirt. You could ride a standard bicycle or push a stroller on this trail without too much effort. 
     
  • 3. Other trail types
    Could be gravel, sand, mud, etc. May be an animal trail. If you're riding a bike, it had better be a mountain bike. 
     
  • 4. Trail? What trail?
    There is no real trail. Wheels are out. May be following a stream bed or be very rocky.
     

 

Siis 1 tarkoittaa päällystettyä tietä tai laudasta rakennettuja pitkospuita (ei suolle aseteltuja rankoja). Tässä puhutaan polusta (path), mikä ehkä tuo meille suomalaisille vähän väärän mielikuvan. Olen huomannut, että Yhdysvalloissa nimellä path kutsutaan usein kansallispuistoihin ja vastaaviin rakennettuja noin puolen metrin levyisiä asfalttiteitä. Sellainen on path, koska vain jalankulku on sallittu. Ykköstaso on ehkä kuitenkin asteikon helpoin osa, koska muistisääntö pyörätuolilla kulkemisesta auttaa luokittelemaan oikein.

 

Taso 2 todellakin tarkoittaa, että lastenrattailla ja peruspolkupyörällä pitää päästä kulkemaan. (Näin pitäisi olla ainakin tien kunnon puolesta. Ilmeisesti tätä vaikeusastetta voidaan kuitenkin käyttää, vaikka pyöräily olisi kielletty, mutta siitä tietenkin soisi kätkökuvauksessa mainittavan.) Suomessahan tällaisia reittejä ovat mm. pari kolme metriä leveät ulkoilutiet, mutta metsässä kävelemällä syntynyt polku ei täytä tätä vaatimusta. Tien täytyy yleensä olla pohjustettu ja rakennettu, jotta lastenrattaiden työntäminen olisi sekä polun leveyden että kantavuuden kannalta mahdollista muulloinkin kuin kesän kuivimpana aikana.

 

Kinttupolut ja muut ovatkin sitten tasoa 3. Tässäkin on huomattava, että maastopyörällä pitäisi päästä kulkemaan, joten kovin kummallisia suon ylityksiä tälläkään vaikeustasolla ei voi olla.

 

Huomatkaa vielä, että edes taso 4 ei ole tarkoitettu aivan extreme-maastojen luokitteluun. Clayjarin esimerkin mukaan kysymys voi olla esimerkiksi jokiuoman seuraamisesta.

 

Sen verran paikallista soveltamista on varmaankin sallittava, että luokitus perustuu siihen, millainen maasto on suurimman osan vuodesta. Talvellahan vaikeusaste on tyypillisesti 4 (ei pääse maastopyörällä) tai 5 (tarvitaan erikoisvarusteita) kaikissa auraamattomissa paikoissa, mutta sitä ei tarvinne erikseen ottaa huomioon. Tietenkin jos paikan keliolosuhteet ovat jotenkin poikkeukselliset, siitä kannattaa mainita kätkökuvauksessa.

Link to comment
Geokätkentä on mielestäni niin kansainvälinen harrastus, että luokittelun täytyy olla kansainvälinen. Meidän suomalaisten ei pidä keksiä omaa asteikkoa.

Mesu, olen kanssasi täysin samaa mieltä. Yritin suomennoksessa pysyä samoissa kriteereissä kuin mitä alkuperäisessä on. En ole ammattikääntäjä ja siksi kaikki ilmaisut eivät ehkä ole parhaita mahdollisia. Oletko ystävällinen ja testaat hiukan: tuleeko arvioinneista sellaisia kuin pitää? Katsotko myös liitteenä olevia kuvia. Kuvat eivät ole kovin hyviä, koska korkeuserot eivät näy hyvin eikä niistä myöskään näy, kuinka pitkä rinne on. Yritän hommata myöhemmin parempia kuvia. Annoin kuvissa oleville maastoille tähdet arviointilomakkeen perusteella.

 

Anneli

Link to comment
Yritin suomennoksessa pysyä samoissa kriteereissä kuin mitä alkuperäisessä on.

En muuta väittänytkään. Kritiikkini koski muiden kommentteja, joissa yritettiin hilata numeroita alaspäin lastenrattaista ja polkupyöristä välittämättä ja vedoten suomalaisten hyviin erätaitoihin. Erätaidot helpottavat kätkön löytämistä mutta eivät ole peruste kansainvälisesti ohjeistetun luokituksen muuttamiselle.

 

Oletko ystävällinen ja testaat hiukan: tuleeko arvioinneista sellaisia kuin pitää?

 

Tämä kai on vain suomennos, ja logiikka on sama kuin Clayjarin työkalussa? Silloin kai arvioinnitkin ovat samoja? Tein nopeasti muutaman kokeilun, enkä niissä huomannut huomautettavaa.

 

Katsotko myös liitteenä olevia kuvia.

 

Kuvien esimerkit ovat mielestäni jo mainitsemiasi puutteita lukuun ottamatta hyviä yhtä kuvaa lukuun ottamatta. Siinä lukee: "ei polkua, helppo maasto; kasvillisuus harvaa ja matalaa - tästä pääsee kävellen helposti kulkemaan; lieviä korkeuseroja; Maaston vaikeusluokitus (Terrain rating): 3 - tästä pääsee helpommin kulkemaan kuin edellisen kuvan polkua."

 

Tämä luokitus saattaa olla oikea, mutta esimerkkinä se ei ole kovin havainnollinen, koska siinä todetaan, ettei ole polkua, ja kuitenkin luokitus on 3. Lisäksi kuvassa on sennäköinen nyppylä, että ainakin kameran suunnasta maastopyörällä lähestyessäni painaisin jarrua. Kyllähän siitä kai maastopyörällä pääsee, kun olet tämän tason 3 esimerkiksi laittanut, mutta kuvasta asia ei kovin hyvin ilmene. Näyttäisi, että täytyy ajaa tarkasti kivien välistä ja sitten tulee pudotus.

Link to comment

Jenkkiolosuhteiden mukaan tehdyn luokituksen käyttäminen Suomessa ei ilman pientä viilausta istu. Jos meillä ei ole asfaltoituja "polkuja" ja meidän "puistoissamme" ei ole vartijoita niin lienee syytä käännösvaiheessa vähintään käyttää toista termiä.

 

Joku mainitsi, että Terrain luokitellaan vaikeimman vuodenajan mukaan; en nyt heti muista mistä tuo on peräisin. Totuus kuitenkin on, että talvella useimmat maastokätköt muuttuvat vähintään T=4:ksi lumen vuoksi, urbaanit mahdollisesti jopa aurattujen kasojen vuoksi. Vastaavasti taas jotkut saarikätköt saattavat talvella olla esim. T=2.5, (talvella kai latu vastaa kesäistä fillarireittiä?) vaikka kesällä tarvitsisi veneen (T=5).

 

Lisäksi Clayjarin maastoasteikko käsittelee ainoastaan maastokätköjä; urbaanikätköille siinä ei ole oikeastaan minkäänlaista tukea. Jos joudut kiipeämään 5 askelmaa betonista valettuja portaita, et voi ajaa fillarilla, onko maasto silloin välttämättä vähintään T=2.5?

 

Luokitus ei myöskään huomioi nk. "viimeisen muutaman metrin" olosuhteita. Jos kaupunkikätkö on muuten parkkipaikan vieressä (T=1), mutta joudut kiipeämään metrin lyhtypylvästä saadaksesi katon nurkalla olevan purkin, niin miten Clayjarin automaatilla saat tuon luokiteltua? "Huomattavilla korkeuseroillako?" Miten silloin erottelee kiipeämisen tikkaita pitkin verrattuna lyhtypylvääseen?

 

Mielestäni tuota Clayjarin automaattia voi pitää maastokätkön Terrainin arvioinnin välineenä, mutta muita asioita varten se joko tarvitsee rinnalleen muita työkaluja tai sitä pitää huomattavasti laajentaa.

Link to comment
Taso 2 todellakin tarkoittaa, että lastenrattailla ja peruspolkupyörällä pitää päästä kulkemaan. (Näin pitäisi olla ainakin tien kunnon puolesta. Ilmeisesti tätä vaikeusastetta voidaan kuitenkin käyttää, vaikka pyöräily olisi kielletty, mutta siitä tietenkin soisi kätkökuvauksessa mainittavan.) Suomessahan tällaisia reittejä ovat mm. pari kolme metriä leveät ulkoilutiet, mutta metsässä kävelemällä syntynyt polku ei täytä tätä vaatimusta. Tien täytyy yleensä olla pohjustettu ja rakennettu, jotta lastenrattaiden työntäminen olisi sekä polun leveyden että kantavuuden kannalta mahdollista muulloinkin kuin kesän kuivimpana aikana.

 

Kinttupolut ja muut ovatkin sitten tasoa 3. Tässäkin on huomattava, että maastopyörällä pitäisi päästä kulkemaan, joten kovin kummallisia suon ylityksiä tälläkään vaikeustasolla ei voi olla.

 

En tiedä, millaisia fillareita intissä nykyään käytetään, mutta 80-luvun puolenvälin paikkeilla ainoastaan valmiussuunnittelija olisi senaikaisia putkikameleita saattanut maastopyöriksi kutsua. Kyllä niillä mentiin aika paljon huonompiakin reittejä kuin pari-kolmemetrisiä ulkoiluteitä ja usein vielä raskaan kuorman kanssa. Leveä, tasapohjainen paljon käytetty polku ilman esiin nousevia juuria riittää mielestäni pyöräilyyn. Jos kaupungissa nurmikkoalue on sellaisessa paikassa, että jalankulkija säästää 10 metriä oikaistessaan sen yli, niin paikalle muodostuu se, mitä minä kutsun poluksi ja jos sen päät ovat tien tasalla, niin varmaa on että sitä käyttävät myös pyöräilijät ja lastenvaunujen työntäjät.

 

Pyöräilyrajoituksistahan tuolla ei sanottu mitään, sananmuoto on "could ride" eli pystyisi maaston puolesta ajamaan jos haluaisi.

Link to comment

Kävin tänään kuvaamassa kulkuväyliä ihan oikessa ympäristössä, Hitonhaudalla.

 

Ensimmäinen ansaitsee yhden tähden, risuineen vaikka ruusut puuttuukin.

6855df63-caf2-4590-b87f-0000205665dc.jpg

 

Toinen kaksi tähteä:

66c8454e-e3d9-482a-8c65-40919d35265e.jpg

 

Kolmas on mielestäni kahden ja puolen tähden arvoinen:

53212471-bed5-4605-8d32-db07d516ccc1.jpg

 

Tässä sitten kolmen tähden polku (kuva ei oikein kerro sitä että rinne on jyrkkä):

cc1c73ae-9148-4149-a515-ea9a6404da31.jpg

 

Kolmen ja puolen tähden polku voisi olla tämmöinen (usko tai älä, tämä on polku !!):

c0f056bb-332f-441b-a121-2a70fffc525b.jpg

 

 

Näitä löytyi Keski-Suomesta, Hitonhaudan kätkö on luokiteltu terrain 3 joka mielestäni sopii sille oikein hyvin, vaikeusasteen 2,5 pitäisi varmaan nostaa, DNFiä on tullut niin monta, mietiskelen sitä.

Link to comment
Toinen kaksi tähteä:

 

Tuosta kakkoskuvan osoittamasta paikasta on varmasti mielenkiintoista mennä lastenvaunuilla. Eiköhän tuon kuvan T-rating ole vähintään 2½. Muiltakin osin itse viilaisin ykköskuvaa lukuunottamatta luokitusta puolikkaalla ylös. No, näiltä osin puhutaan enemmän makuasioita, varsin kun kuva ei kerro koko totuutta itse paikasta.

Edited by hikerbiker...
Link to comment

Jupilli totesi kuvistaan, että hänen mielestään vaikeusluokitus on... Toivoisin kuitenkin, etteivät kätköjen tekijät luokittelisi oman mielipiteensä mukaan vaan ohjeiden mukaan.

 

Epäselviä rajatapauksia tietysti on, mutta miksi poiketa suhteellisen selvistä kriteereistä kuten lastenrattailla tai maastopyörällä kuljettavuus taikka maaston epätasaisuus ja kivikkoisuus? Mitä hyötyä koko luokituksesta on, jos jokainen käyttää oman mielensä mukaista numerointia?

 

Etsin kyllä sekä vaikeita että helppoja kätköjä, mutta en pidä siitä, että kätkölle ei pääse kulloinkin käytettävissä olevassa ajassa tai senikäisten lasten kanssa kuin kuvauksen perusteella voisi luulla. Olen myös käynyt kätköillä muissa maissa (en tosin kovin monessa paikassa), enkä missään ole huomannut, että kätköjen luokitukset olisivat niin vaihtelevia kuin Suomessa.

Link to comment
Jupilli totesi kuvistaan, että hänen mielestään vaikeusluokitus on... Toivoisin kuitenkin, etteivät kätköjen tekijät luokittelisi oman mielipiteensä mukaan vaan ohjeiden mukaan.

 

Epäselviä rajatapauksia tietysti on, mutta miksi poiketa suhteellisen selvistä kriteereistä kuten lastenrattailla tai maastopyörällä kuljettavuus taikka maaston epätasaisuus ja kivikkoisuus? Mitä hyötyä koko luokituksesta on, jos jokainen käyttää oman mielensä mukaista numerointia?

 

Etsin kyllä sekä vaikeita että helppoja kätköjä, mutta en pidä siitä, että kätkölle ei pääse kulloinkin käytettävissä olevassa ajassa tai senikäisten lasten kanssa kuin kuvauksen perusteella voisi luulla. Olen myös käynyt kätköillä muissa maissa (en tosin kovin monessa paikassa), enkä missään ole huomannut, että kätköjen luokitukset olisivat niin vaihtelevia kuin Suomessa.

 

MESU, ollaankos tässä foorumissa keskustelemassa kätköjen luokittelemisen tavoista ja perusteista jonka keskustelun tiimoilla lienee tarkoituskin että keskustelijat esittävät ihan omia mielipiteitään ? Vai pitäisikös mielestäsi kaikkien vaan hyväksyä TPTB ilmoitukset ??

 

Ongelma enemmänkin on se etten koskaan varaa lastenvaunuja tai edes maastopyörää mukaani kätköä piilottaessani testatakseni reittiä. Vielä vaikeammaksi asian tekee se että niistä ajoista jolloin työntelin vaunuja tai rattaita on parisenkymmentä vuotta aikaa ja muistaakseni jo silloin tapahtui muutamien satojen metrien raahaamis tapauksia. Lienen yksi niitä 'omien polkujen kulkijoita' ??

Edelleen, nykymuodin mukaiset lasten vaunut alkavat olla niin perinjuurin tekniset vempaimet että vaari-ikäisten on parempi odotella sivussa kun nuoremmat laittavat ne valmiiksi, näin olen lastenlasten kulkupelien kanssa huomannut käyvän.

 

Asiassa on myös toinen, vai liekö jo kolmas puoli.

Luontoon piilotetulle kätkölle on yleensä lukematon määrä reittejä valittavaksi. Useimmille kätköille mennessä jo parkkipaikka valikoituu ihan eripuolille kätköä eri kätköilijöiden sitä hakiessa. Saattaahan se olla että kaikki etsijät valitsevat täsmälleen saman reitin jonka luokitteleminen onnistuu, mutta uskallan sitä epäillä. Myös parkkipaikan koordinaattien ilmoittaminen tavallaan pilaa monissa tapauksissa osan etsimisen ilosta. Monasti seikkaileminen metsäautoteiden sokkeloissa milloin mihinkin karttaan luottaen ennen jalkautumista varsinaiseen etsintään on mielestäni oikein opettavaista ja mielenkiintoista. Uskoisin maastopyöräilyn samoissa olosuhteissa toimivan samalla tavalla.

Kuitenkin jos on vaarana aiheuttaa häiriötä väärällä pysäköinnillä parkkipaikan koordinaatit tulisi aina ilmoittaa listauksessa.

 

Onkohan tämä puoli kätköilystä kovin erilaista täällä Keski-Suomessa ??

 

Keskustelu aiheesta on toki hyödyllistä mutta vedenpitävään luokittelutyökaluun se tuskin voi johtaa. Minulle syntyy myös mielikuva siitä että omat kätköni tulevat aina olemaan yhden tai ainakin puolikkaan tähteä alkantissa. Täytyypä käydä niitä sopivalla ajalla läpi ja korjata tarvittaessa, toisaalta logeissa ei ole mielestäni valituksia ilmennyt.

Link to comment

Itellä ei vielä ole kokemusta lastenvaunujen kanssa kätköilemisestä. Mutta voin vain kuvitella että jos lastenvaunujen kanssa kätköillessä kätkökuvauksen perusteella suuntaan kohti jupillin kahden T-tähden kätköä ja vastaan tulee vaikka kakkos kuvan polku kivineen... Voi olla että loggauksessa asiasta tulisi mainittua.

 

Itse en ollut aiemmin määrittänyt kahden tähden T-luokitusta lastenvaunun käyttökelpoisuuden kautta. Nyt kun niin teen niin huomaan että koko T-luokituksen skaala tulee paremmin käytettyä, eli käyttöä löytyy entistä enemmän 3 ja 4 T-tähdelle.

Link to comment
MESU, ollaankos tässä foorumissa keskustelemassa kätköjen luokittelemisen tavoista ja perusteista jonka keskustelun tiimoilla lienee tarkoituskin että keskustelijat esittävät ihan omia mielipiteitään ? Vai pitäisikös mielestäsi kaikkien vaan hyväksyä TPTB ilmoitukset ??

Ei varmasti kaikkia "TPTB:n ilmoituksia" pidä ihan purematta niellä, ja mielipiteistä tietysti saa keskustella. Olen kanssasi samaa mieltä myös siinä, että maaston luokitus voi olla monesta syystä mielipidekysymys (vuodenajat, useat mahdolliset reitit, reitin eri osien erilaisuus jne.).

 

Kuitenkin näkisin, että kätköjen luokitus tehdään etsijöiden informoimiseksi. Tämä tavoite ei toteudu, jos jostakin syystä haluan käyttää eri asteikkoa kuin muut. Kun ohje on, että kakkonen tarkoittaa lastenrattailla kuljettavaa reittiä, teen kiusaa rattaiden kanssa kulkeville etsijöille, jos luokittelen vaikeamman taipaleen takana olevan kätköni tuolla numerolla. Minä en ainakaan halua johtaa etsijöitä harhaan luokittelemalla kätköjäni tahallisesti säännönmukaisesti puoli tähteä tai yhden tähden helpommiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Siitä huolimatta saatan pitää omia kätköjäni hyvin helppoina ja olla "TPTB:n" kanssa eri mieltä joistakin ohjeista. :rolleyes:

 

Minullakin on rattaiden työntäminen jo vähentynyt. Kuitenkin nämä ohjeissa olevat viittaukset pyörätuoliin, rattaisiin ja maastopyörään ovat mainioita siksi, että riippumatta siitä, onko minulla itselläni mukana mitään näistä välineistä, pystyn melko hyvin päättelemään, onko kulkutie näillä laitteilla kuljettavissa.

Link to comment

Kokeilin arvioitisysteemiä Hitonhaudan (GCKCT3) kätkööni joka on ollut vuoden verran haettavissa ja siellä on käynyt 17 etsijää, neljä on logannut DNFän joka lienee liian korkea D/T 2,5/3 luokitellulle kätkölle. Kuitenkaan yhdessäkään logissa ei ehdoteta luokituksen tarkistamista !!

 

Arviointikone antoi armotta D/T 4/4 enkä oikein mitenkään saa pudotettua arvostelua, siis vastaukset ovat melko selviä. Vaikeusaste noussee pelkästään sen takia että rotkon pohjalla GPS-signaali on ainakin aika ajoin huono.

Terrain arvo taas nousee siitä että en voi kuvitella minkään pyörällisen kulkuneuvon ainakaan auttavan liikkumista loppuosalla matkaa kätkölle, päinvastoin.

 

Taidan nostaa D/T arvot 3,5/3,5 ??? tälle kätkölle !! ???

Link to comment
Siis 1 tarkoittaa päällystettyä tietä tai laudasta rakennettuja pitkospuita (ei suolle aseteltuja rankoja).

Jotta pitkospuut voisivat saada yhden tähden, niiden pitää olla aika leveät ja hyvin rakennetut. Lankkupolku voisi olla parempi nimitys sellaiselle polulle. Yhdysvalloissa leveitä boardwalkeja taitaa olla aika paljon retkeilyalueillakin:

The Elevated Boardwalk meanders through the heart of Congaree Swamp National Park.

 

Suomessa on aika vähän tuontapaisia reittejä ja ne ovat lyhyitä. Hossassa on kunnon lankkupolku, mutta vain 500 m.

 

Anneli

Link to comment
Joku mainitsi, että Terrain luokitellaan vaikeimman vuodenajan mukaan; en nyt heti muista mistä tuo on peräisin. Totuus kuitenkin on, että talvella useimmat maastokätköt muuttuvat vähintään T=4:ksi lumen vuoksi, urbaanit mahdollisesti jopa aurattujen kasojen vuoksi. Vastaavasti taas jotkut saarikätköt saattavat talvella olla esim. T=2.5, (talvella kai latu vastaa kesäistä fillarireittiä?) vaikka kesällä tarvitsisi veneen (T=5).

Laitoin arviointilomakkeen alkuun, että sen avulla saatu luokitus pätee kesäolosuhteisiin. Talvesta on mielestäni parasta antaa eri arvio.

 

Kätköpaikka pitäisi joka tapauksessa arvoida sekä kesällä rehevimmän kasvillisuuden aikaan että syksyllä tai keväällä, jotta maastosta saisi parhaan käsityksen lumettomana aikana. Mtbikerin kuva on hauska esimerkki siitä, miten kesällä kaikki voi olla toisin:

kasvit pitempiä kuin mies

 

Anneli

Link to comment

Meillä on melkoisesti kokemusta lapsen (0-1,5 v) kanssa liikkumisesta kätköillä kävellen, kantamalla kantorinkassa, lastenvaunuilla ja pulkalla, joten jaan omia tuntemuksiani niiden perusteella. Kun parkkeeraan auton kätkön läheisyyteen tulee väistämättä eteen päätös, että laittaako lapsen kantorinkkaan tai lastenvaunuihin vai uskaltaisiko jopa jättää molemmat autoon. Tähdityksen perusteella se on useinmiten pääteltävä ja suotavaa toki olisi, että päättely menisi edes lähelle sitä oikeaa.

 

Joskus vaunuja on raahattu pitkin pusikoita kantamalla, kun tähditys ei ole ollut vähääkään ohjeistuksen mukainen. Silloin on kieltämättä meinannut päästä muutama ärräpäätä :). Joskus olen meinannut jättää leikin kesken, kun maastoluokitus on muistuttanut enemmän nelosta kuin luvattua kakkosta. Lapsi rinkassa ei uskalla ihan joka kielekkeelle mennä ja toisaalta lasta ei uskalla jättää yksinkään esim. kallion päälle. Toisinaan päätetään kätköjen haku järjestys sen mukaan että minne pääsee vaunujen kanssa, jotta lapsi voi nukkua vaunuissa päiväunet. Olen myös tehnyt sen päätöksen, että en lähde lapsen kanssa vaikeampiin kuin 3,5 tähden maastoluokitettuihin kätköihin.

 

En ole missään nimessä sanomassa sitä, että kätköt pitää tehdä lasten ehdoilla. Liian vaikeat tai helpot tai muuten itseä miellyttämättömät kätköt voi jättää väliin. Kuitenkin jokaisen kätköilijän pitäisi pystyä päättelemään kotoa käsin, että onko tämä meidän porukalle ja kulkupeleille sopiva kätkö vai ei.

 

Kirsi

Link to comment

Olen arvioinut pari kätköäni kahden tähden maastoluokituksella, kun niille pääsee jotakuinkin tällaista polkua (ilman suurempia korkeuseroja) pitkin:

 

polku.jpg

 

Lastenvaunujen kanssa voisi tehdä tiukkaa, mutta mielestäni tuollainen maasto on normaalikuntoiselle henkilölle varsin helppokulkuista. Kolme tähteä olisi jo liioittelua? Itse pyrin mieluummin huomauttamaan kätköjen soveltuvuudesta lapsille/lastenvaunuille itse kätkökuvauksessa. Kai se kuvaus kuitenkin yleensä luetaan ennen kuin lähdetään kätkölle? :):)

 

Kukahan lisäisi lastenvaunukuvakkeen "kätköattribuutteihin"? Sille voisi olla käyttöä samalla tavoin kuin esim. pyörätuolikuvakkeelle. :)

 

Krista

Edited by Krista&Geert
Link to comment
Lastenvaunujen kanssa voisi tehdä tiukkaa, mutta mielestäni tuollainen maasto on normaalikuntoiselle henkilölle varsin helppokulkuista. Kolme tähteä olisi jo liioittelua?

Miksi se olisi liioittelua? Tähtiähän nämä vain ovat :)! Jos sovitaan käytettäväksi jotakin maastoluokittelua, niin tärkeintähän olisi se, että tulos olisi mahdollisimman johdonmukainen ja yhdenmukainen riippumatta siitä, kuka arvioija on. Täydelliseen yhdenmukaisuuteen ei voi päästä, mutta ehkä edes jonkinlaiseen. Jos polulla ei pääse lastenvaunujen kanssa, laita kolme tähteä (tai 2½) ja sano kätkökuvauksessa, että polku on helppo.

 

Anneli

Link to comment
Asiassa on myös toinen, vai liekö jo kolmas puoli.

Luontoon piilotetulle kätkölle on yleensä lukematon määrä reittejä valittavaksi. Useimmille kätköille mennessä jo parkkipaikka valikoituu ihan eripuolille kätköä eri kätköilijöiden sitä hakiessa.

 

Tämä on totta! Tähänkin hiukan auttaisi, jos kätköluokitus olisi mahdollisimman yhdenmukainen kaikilla kätkijöillä ja siihen voisi luottaa. Jos kätköä etsiessään joutuu läpitunkemattomaan pöheikköön, vaikka tähtiä on annettu vain kaksi, niin silloin voi alkaa miettiä, missä se lastenvaunuilla kuljettavissa oleva polku onkaan, sen sijaan että kaivaa vesurin repusta ja raivaa tien pusikon läpi.

 

Anneli

Link to comment

Asioita voi nähdä aina niin monella tavalla ja ehkä siksi tuo maastoluokituksen tekeminen onkin vaikeaa. 'Tavallisen' lastenvaunujentyöntäjän mielestä tuo Kristan mainitsema polku ei ole lastenvaunuilla kuljettavissa, mutta mun mielestäni siinä voi ainakin kumipyöräkärryjä lykkiä vallan mainiosti. Asenteestakin on moni asia kiinni.

Link to comment

Samaa mieltä, vaikka ei enää työnnettäviä olekaan. Kyllä tuosta vielä pääsee vaunujen kanssa ja rattaiden kanssa helpostikin.

 

Tuo pitkospuujuttu on ehkä jossain jotenkin 'väärin' käännetty. Noissa alkuperäisissä tarkoitetaan nimenomaan puusta tehtyä tietä (lankkutie), Kuten Anneli&Ilkan aikaisemmassa viestissä mainittiin. Suomalaisen pitkospuut on luokituksena mielestäni 2,5 - 3,5, riippuen paikasta, koosta, kunnosta ym.

 

Tarkistelin omien kätköjen luokitukset, enkä muuttanut niitä. Kakkkoselle pääsee vaunujen tai rattaiden kanssa, siitä ylöspäin ehkä ei.

 

*YTVJMKA*

(*Yritän Toimia Vastuullisesti Ja Muita Kätköilijöitä Ajatellen*) :)

Link to comment
Asioita voi nähdä aina niin monella tavalla ja ehkä siksi tuo maastoluokituksen tekeminen onkin vaikeaa. 'Tavallisen' lastenvaunujentyöntäjän mielestä tuo Kristan mainitsema polku ei ole lastenvaunuilla kuljettavissa, mutta mun mielestäni siinä voi ainakin kumipyöräkärryjä lykkiä vallan mainiosti. Asenteestakin on moni asia kiinni.

Minulla on kovin vähän kokemusta lastenrattaiden työntämisestä, koska ei ole omia lapsia. Polun lastenrataskelpoisuutta arvioidessani mielessäni on ollut tämäntapaiset rattaat: kevytrattaat

mutta tällaisilla päässee aika vaikeassakin maastossa:

Firstwheels Track Elite.

 

Pyörätuolejakin on monenlaisia:

handcycling-pyörätuoli ja

maastopyörätuoli.

 

Maastoja arvioidessa pitäisi yrittää miettiä jotain keskiarvorattaita ja -pyörätuoleja ja -kätköilijöitä. Ei ihan helppoa se... :)

 

Anneli

Link to comment

Kun tuli taas käytyä 2,5 tähden ryteikössä kätköä etsimässä, niin ajattelin muistuttaa, että maaston vaikeustason arviointiin on olemassa ohjeita. Kätkökuvauslomaketta täyttäessään jokainen lienee törmännyt ClayJarin Geocache Rating Systemiin. Olen tehnyt siitä suomennoksen, jota äsken päivitin: Geokätkön vaikeustason arviointi. Lisäksi on olemassa Geocaching.fin Wikin ohje: Vaikeustasot.

 

Absoluuttista yksimielisyyttä näistä arvioinneista ei liene mahdollista saavuttaa, mutta jospa edes vähän sinne päin...

 

terv. Anneli

Link to comment

Wikin lista on käyttökelpoisempi :laughing:

 

Ainakin yksinkertaisempi...

 

Tässä molempien luokitukset vertailtavaksi:

 

Geokätkön vaikeustason arviointi [Geocache Rating System]

Maaston arviointi [Terrain rating]:

 

* Vammaiselle helppopääsyinen. (Kulkutie on todennäköisesti päällystetty, maasto on suhteellisen tasaista ja kätkölle tarvitsee kävellä alle kilometri.)

Handicapped accessible. (Terrain is likely to be paved, is relatively flat, and less than a 1/2 mile hike is required.) HUOM! anna yksi tähti vain silloin, kun kätköpurkin ulottuu ottamaan esiin pyörätuolissa istuen.

 

** Sopii pienille lapsille. (Reitti kätkölle johtaa pitkin merkittyjä kulkuteitä, nousut eivät ole jyrkkiä eikä kulkutiellä ole sankkaa kasvillisuutta. Kätkölle tarvitsee kävellä alle kolme kilometriä.)

[suitable for small children. (Terrain is generally along marked trails, there are no steep elevation changes or heavy overgrowth. Less than a 2 mile hike required.)]

 

*** Ei ole sopiva pienille lapsille. (Fyysisestä kunnosta riippuen pitäisi olla sopiva keskimääräiselle aikuiselle tai isolle lapselle. Kätkö voi olla tiettömässä maastossa. Jotain näistä voi olla: jonkin verran kasvillisuutta kulkuväylällä, jonkin verran isoja mäkiä tai enemmän kuin kolmen kilometrin kävely.)

[Not suitable for small children. (The average adult or older child should be OK depending on physical condition. Terrain is likely off-trail. May have one or more of the following: some overgrowth, some steep elevation changes, or more than a 2 mile hike.)]

 

**** Vain kokeneille ulkoilmaihmisille. (Maastossa ei ole todennäköisesti tietä eikä polkuja. Joitakin näistä on varmasti: sankkaa kasvillisuutta, niin jyrkkä rinne, että täytyy käyttää käsiä apuna tai yli 16 kilometrin kävely. Voi vaatia yöpymisen.) [Experienced outdoor enthusiasts only. (Terrain is probably off-trail. Will have one or more of the following: very heavy overgrowth, very steep elevation (requiring use of hands), or more than a 10 mile hike. May require an overnight stay.)]

 

***** Vaatii erikoisvälineitä tai erikoistunutta tietoa tai kokemusta (vene, maastoauto, kalliokiipeily, sukellus) tai maasto on muuten erittäin vaikea.

[Requires specialized equipment and knowledge or experience, (boat, 4WD, rock climbing, SCUBA, etc) or is otherwise extremely difficult.]

 

Wiki

 

Terrain - maasto

 

1

 

* Pyörätuolilla saatavissa, asvaltoitu tai muuten tasainen alusta.

 

1.5

 

* Hiekkatie tai hyväkuntoinen polku.

* Lastenvaunujen ja polkupyörän kanssa helppo.

* Kätkörasiaa ei välttämättä saa käsiin pyörätuolista.

 

2

 

* Helppo maasto.

 

2.5

 

* Vaatii kurottamista, kevyttä kiipeilyä, ryömimistä tai kumartumista.

* Mahdollisesti ei-lapsiystävällinen.

 

3 tai 3.5

 

* Hankala maasto.

* Vaatii hyvää fyysistä kuntoa.

* Ei pituus- tai leveysrajoitteisille.

* Ei pienille lapsille.

 

4 tai 4.5

 

* Vaativaa kiipeilyä.

* Fyysisesti vaativa.

* Vaarallinen.

* Ei lapsille.

 

5

 

* Vaatii köyden, veneen tms.

* Selkeä hengenvaara.

 

terv. Anneli

Link to comment

Kun vertaa wiki-luokitusta jenkkiversioon, on selvästi havaittavissa ero: Alkuperäinen Amerikkalainen koskee lähinnä erämaakätköjä. Kasvillisuus, polkujen kunto ja vaelluksen pituus ovat pääkohdat arvioinnissa. Sen sijaan uudempi versio huomioi myös urbaanimmassa ympäristössä olevan maaston. Vertaapa noilla luokituksilla vaikkapa kätköä, jossa joutuu kiipeämään parkkipaikan vieressä olevan sillan rakenteisiin, niin huomaat eron...

 

Samoin Clayjarin D-luokitus koskee suurimmalta osin Traditionaalisia kätköjä, multit ja mysteerit on aika pienellä maininnalla ohitettu.

Link to comment

Kun vertaa wiki-luokitusta jenkkiversioon, on selvästi havaittavissa ero: Alkuperäinen Amerikkalainen koskee lähinnä erämaakätköjä. Kasvillisuus, polkujen kunto ja vaelluksen pituus ovat pääkohdat arvioinnissa. Sen sijaan uudempi versio huomioi myös urbaanimmassa ympäristössä olevan maaston. Vertaapa noilla luokituksilla vaikkapa kätköä, jossa joutuu kiipeämään parkkipaikan vieressä olevan sillan rakenteisiin, niin huomaat eron...

 

Minä en kyllä näe näissä suurta eroa. ClayJarin luokitusta voi ihan hyvin soveltaa. Vaikka siellä puhutaan pusikoista, niin sen voi vallan hyvin kääntää miksi tahansa kulkuväylällä oleviksi esteiksi. Ja jos tarvitsee kiipeillä käsiä käyttäen, niin sama se kiipeileekö urbaaneihin rakenteisiin vai luonnonmuodostelmiin = neljä tähteä vähintään.

 

Samoin Clayjarin D-luokitus koskee suurimmalta osin Traditionaalisia kätköjä, multit ja mysteerit on aika pienellä maininnalla ohitettu.

 

Nämä vaikeustasot ovat luultavasti ihan mahdottomia arvioida millään objektiivisella asteikolla. Minusta maasto on tärkeämpi arvioida suunnilleen yhdenmukaisesti. Multikätköistä ja mysteereistä tietää, että niihin voi mennä paljon aikaa (siihen siis osaa varautua), mutta on tylsää mennä jonnekin poluttomaan pusikkoon, kun kätkökuvauksesta saa sen käsityksen, että kätkölle pääsee polkua pitkin.

 

En tiedä, onko Suomessa pyörätuolin kanssa liikkuvia geokätköilijöitä, mutta mahtaisi olla lannistava kokemus käydä eräilläkin yhdellä tähdellä ja pyörätuoliattribuuteilla varustetuilla kätköillä ja todeta, ettei niitä omin avuin voikaan ottaa piilosta.

 

Anneli

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Loading...
×
×
  • Create New...