Matti

Ei se vielä mitään, mutta Matin kätkö olikin susi.

Tämänhän voi tulkita myös "minua nukuttaa"-tyyliin haluksi tehdä jotain geokätköihin liittyvää...

Jep jep... Nykyäänhän keilailu, ilmailu jne. kuulostavat käytännössä kaikkien mielestä luontevilta ilmaisuilta, koska ne ovat vakiintuneita termejä. Niinpä voisi olettaa, että sama tulisi pätemään myös geokätköilyyn - siis jos se terminä vakiintuu. Eri asia tietysti on se, että jos nyt päätettäisiin vaikkapa lentämiseen liittyvästä sanastosta, niin olisiko se termi ilmailu sitten kuinka vahvoilla. Onneksi kieli ei ole loogista. Toiset sanat jäävät elämään, toiset eivät, riippumatta siitä kuinka järkeviä ne teoreettisesti tarkasteluna ovat. Kätkötermien historiasta sen verran, että ainakin yhdessä lehdessä on nimetty rgylden termin geokätkentä keksijäksi. Vastaavasti geokätköily on kai pitkälti Divinen alkuperää suurinpiirtein niiltä ajoilta kun se esiintyi tapahtumakätkön How hoch? - Geokätköilijät Weberin pisteellä nimessä. Muista termeistä voisi mainita vielä geoseikkailijat, mitä Stargher on käyttänyt muun muassa Geoseikkailijoiden syysrieha -tapahtuman yhteydessä sekä geokassit, jota kalle käytti (muistaakseni jopa ehdotti) Sun Gear -kätkössä jo harrastuksen esihistoriallisena aikana. Ennen geokätköily-termin yleistymistä kaipasin kyllä sanaa kuvaamaan myös kätköjen etsimistä ja mietin, että olisiko järkevää puhua sitten myös geoetsinnästä. Mutta jos puhuukin kätköilystä, niin sehän kattaa sitten kaiken puuhailun travel bugeista citoihin asti eli siinä mielessä muita termejä ei enää edes tarvita. Tästä syystä valitsin sen aikanaan myös nettisivujeni termiksi. Toisaalta monet toimittajat tuntuvat suosivan geokätkentä-sanaa, ja hehän ovat kyllä suomen kielen ammattilaisia. Joka tapauksessa kukin voi tietysti käyttää ihan mitä sanoja itse haluaa, se on sitten oma ongelma jos ei tule ymmärretyksi puhuessaan esimerkiksi kässinkistä.

Tahu Nuva, avun uhat...

Ostin digikameran hyvin samoihin aikoihin aikoihin kuin gps-laitteen eli noin vuorokauden ennen ensimmäisen kätkön löytymistä... Valinta oli HP:n edullinen Photosmart-malli, koska kameralle ei ollut tiedossa kovinkaan suurta käyttöä. Sen rajoitteena on melko suuri koko (etenkin kantolaukun kanssa) ja pieni muistimäärä, joten käytännössä otan kätköilykuvat (verkkoa varten) nykyään sittenkin kamerakännykällä, joka on yleensä muutenkin mukana. Näissä hommissa edullisen kameran hyväksi puoleksi voi laskea sen, että taskussa pitäminen tai rajumpikaan käyttö eivät todennäköisesti riko sitä ennen kuin kameran rahallinen arvo olisi jo muutenkin hyvin pieni. Kuvan laatukin on myös paperilla aivan julkaisukelpoista, vaikkakaan niitä hyvälaatuisia kuvia ei sitten kerralla mahdu kovinkaan monta sen muistiin. Toisin kuin näköjään Erwastin tapauksessa, itselläni HP on toiminut ongelmitta. Eli riippuu tietysti käyttötarkoituksesta, mutta ensimmäiseksi kameraksi ja stunt-käyttöön voin kyllä suositella. Ammattikäyttöön sitten jotain muuta.

Medianäkyvyyttä-säikeessä on mainittu monia lehdissä ilmestyneitä geokätköilyartikkeleita, joita varmaan löytää netistä ja kirjastoista, kun vain penkoo. Ymmärsin, että kysyjä tarkoitti tässä "artikkeleilla" erityisesti (tai vähintään myös) aiheesta aikaisemmin julkaistuja tutkimuksia. Itseänikin kiinnostaisi tietää mitä Teknillisessä korkeakoulussa on asian tiimoilta tehty. Eiköhän nuo Suomalaisissa sanomalehdissä julkaistut artikkelit anna kattavan kuvan Suomalaisesta geokätköilykulttuurista. Aika harvalla tämä harrastus on niin vakavaa että olisi tieteellisiä artikkeleita kirjoiteltu. Oma alani on tylsää prosessiautomaatiota ja noiden paperikoneiden likellä ei vielä ole geokätköjä vielä ilmestynyt Olen ensi viikolla työkeikalla Porissa... Niin, varmasti kaikki mahdolliset sanomalehdissä julkaistut jutut aiheesta kannattaa kerätä ja lukea, vaikkakin suurella kriittisyydellä. Sehän on itsestäänselvää. Oma tulkintani pohjautui itse asiassa aikaisempaan viestintään kysyjän kanssa. Tässä muuten kopiona sivullani olevat linkit sellaisiin verkossa oleviin geokätköjuttuihin, joiden lukeminen ei edellytä rekisteröintiä minnekään: Aviisi (23.9.2004) Radio Suomi (9.9.2004) ViikkoSavo (18.8.2004) Nelonen (10.7.2004) Karjalan Maa (9.7.2004) Utain (1.4.2004) Länsiväylä (17.8.2003) Etelä-Suomen Sanomat (27.7.2003) Yleisradio (13.10.2002) Helsingin Sanomat, Nyt-liite (16.5.2002) Edit: Hmm, tuo Nyt-liitteen juttu näyttää kadonneen äskettäin (ainakin väliaikaisesti). Googlella sen löytää vielä.

Medianäkyvyyttä-säikeessä on mainittu monia lehdissä ilmestyneitä geokätköilyartikkeleita, joita varmaan löytää netistä ja kirjastoista, kun vain penkoo. Ymmärsin, että kysyjä tarkoitti tässä "artikkeleilla" erityisesti (tai vähintään myös) aiheesta aikaisemmin julkaistuja tutkimuksia. Itseänikin kiinnostaisi tietää mitä Teknillisessä korkeakoulussa on asian tiimoilta tehty.

Ylioppilaslehden uusimmassa numerossa Aikuisten leikkejä. Geokätkennän mahdollisuudet maaseudulla ovat "täydelliset, jos kukaan jaksaa lähteä kätkemään sinne mitään"...

Mielenkiintoista, että otat asian esiin, sillä olen huomannut itsekin saman ilmiön. Oleellista on mielestäni ilmapiirin muutos. Ollaan ilmeisesti kasvettu murrosikään. Jaa, heh, kalmanille suomalaisesta luonteenpiirteestä. Sitä en toki allekirjoita, mutta kylläkin sen, että nimimerkit ovat mainitsemallasi tavalla usein ongelmallisia. Mutta kysymys kuului, että miksi? Tässä on yksi näkökulma asiaan. Aika syvällinen kysymys kuitenkin.

Totta, eivät omatkaan kätköni kaikki ole lapsiystävällisiä (osa on), mutta oleellista on se, että asia pitää selvitä kätkökuvauksesta.

Hmm, ehkä tässä on nyt taustalla jotain muuta, mikä pelkästään näitä foorumeita lukemalla ei selviä. Mutta mennäkseni tämän säikeen otsikkoon: Kehun eräitä kätköjä täällä. Ja jotta asia ei jäisi epäselväksi, niin nautin myös kaikista tavallisista kätköistä - erityisesti niistä, jotka on piilotettu metsään kivenkoloon. Sellaisia kätköjä kannattaa varmasti kehua, joiden tekemisessä on nähty paljon vaivaa ja toteutus on onnistunut. Mitään kätköä en lähtisi arvostelemaan, ellei se aivan oikeasti ole haitaksi lajille (sellaisiakin toki on tai ainakin voi olla). edit: rivinvaihto

Totta, ohjasin siis kiinnostuneen Tylkkärin toimittajan luoksesi. Tilanne oli sama myös rometkun ja Lapin Kansan tapauksessa.

Kaikki aktiivinen toiminta on tietysti erittäin tervetullutta! Ja vaikka en itse erilaisiin kisoihin kovin usein maltakaan osallistua, niin arvostan silti sitä, että ihmiset jaksavat järjestää kaikenlaista. Asiat ovat luultavasti hyvin, kun intoa riittää kätköilytoimintaan muodossa tai toisessa...

Tässä vielä pari omaa huomiotani, jotta asia ei vaikuttaisi liian yksinkertaiselta. - Mielestäni tähdet ovat varoitussignaaleja, joita on syytä kunnioittaa. Jos niitä käyttää varmuuden vuoksi runsaasti myös silloin, kun vaikeuksia ei juuri ole, kätköilijä saattaa jättää ne - kohtalokkaasti - huomiotta myös silloin, kun ne varoittavatkin todellisesta vaarasta. - Kaikki on niin suhteellista. Ellei yleinen käytäntö sanoisi toisin, antaisin aivan rehellisesti korkeamman maastoluokituksen Helsingin keskustalle kuin parin kilometrin mukavalle metsäpolulle. Pyöräretkeilijän ja lastenvaunuihmisten näkökulmat kun ovat kovin erilaiset. Yhteenvetona: Mielestäni ei siis kannata antaa tarkoituksella myöskään liian suuria tähtiluokituksia, ja toisaalta eri näkökulmien huomioiminen lisää ymmärrystä tässäkin asiassa. Monimutkaisen asian tiivistäminen numeroksi (tähtien lukumääräksi) ei yleensä korvaa hyvää kuvailevaa tietoa, jota kätkösivulla toivottavasti myös annetaan.

Ohjeistossa voidaan puhua esimerkiksi (tekijöiden mielestä) harrastajien yleisesti hyväksymistä näkemyksistä. Tällöin kirjalliseksi viitteeksi sopisivat ainakin asiaa koskevat keskustelut näissä foorumeissa. Tietysti Suomen laki ja gc.com:n säännöt (tässä järjestyksessä) ovat ensisijaisia ohjenuoria. On toki mahdollista, että joku kuitenkin kyseenalaistaa nämä "yhteiset" säännöt, mutta se ei silti heikennä niiden hyödyllisyyttä varsinaisen kohderyhmän keskuudessa. Kohderyhmäksi lasken siis ihmiset, jotka nimenomaan kaipaavat tietoa harrastajien yleisesti hyväksymistä näkemyksistä. Toki tässä yhdistys olisi se mielekäs työryhmä, jos sellainen olisi olemassa. Sitä varmaan ajoit takaa.

Tällä hetkellä PekkaR:n sivuilla on varmaan eniten tällaista asiaa. Luonnollisesti Geocaching.fi:stä on linkki hänen sivustoonsa yleisesti sekä lisäksi joihinkin tiettyihin kirjoituksiin. Silti tämä ei tietenkään korvaa sitä mitä Korian Cacher tarkoitti, mikä olikin yksi motivaatio tuossa toisessa säikeessä käytävään keskusteluun. En nyt jatka sitä tässä, vaan tarvittaessa alkuperäisessä säikeessä. Joka tapauksessa hyvä kysymys, minultakin on kyselty näitä geokätköilyn käytännön perusasioita.

Oma myönteinen mielipiteeni selvisikin jo Captain Morganin viestistä. Idea on silti hänen päästään, ei minun. Itselläni on tällä hetkellä kädet täynnä muita hommia, joten siinäkin mielessä olisi järkevää laajentaa gc.fi:n kaltaisen sivun ylläpitovastuuta. Kävijöitä tuntuu riittävän, ja aina silloin tällöin aloittelijoilla tai toimittajilla on jotain kysyttävää. Asiassa on silti joitain pieniä käytännön haasteita (esim. ei aivan ilmaista), jotka ovat toki kaikki ratkaistavissa. Ennen niiden selvittämistä en tietysti sitoudu mihinkään. Joka tapauksessa kaikki paikallinen aktiivisuus on mielestäni pelkästään myönteinen lisä harratukseen. Jos osa ihmisistä on kiinnostunut käyttämään vapaa-aikaansa tällaiseen, niin ei se varmasti ole muilta pois.

Yes. Tästä on varmaan aika selvä yksimielisyys, siis että sekä suomi ja englanti on hyvä olla mukana. Toisaalta sääntöihin löytyy usein myös jokunen poikkeus. Joskus tuntemattomat ihmiset ottavat yhteyttä sähköpostitse, ja tällöin yleisin kysymys on, että voiko geokätköilyä harrastaa, jos ei osaa englantia. Vastaan, että kyllä voi. Kuittaukset voi kirjoittaa suomeksi, samoin omat kätkösivunsa. Lisäksi englanninkielisten kätkösivujen suomalaiset ylläpitäjät kääntävät varmasti pyydettäessä avainkohdat vieraskielisestä tekstistä. Omista kätköistämme matematiikkapainotteiset on kirjoitettu ainakin toistaiseksi pelkästään englanniksi. Jotenkin on sellainen tuntuma, että tällaisista tehtävistä kiinnostuneet pärjäävät pelkällä englannilla. Toisaalta suunnitteilla on myös erikoiskätkö, jonka toteuttaminen on luontevaa nimenomaan omalla äidinkielellä. Mutta nämä siis vain esimerkkeinä poikkeuksista...

"En ole koskaan kätköillyt..."

Digikamera onkin kyllä erityisen kätevä hämäysväline. Toisinaan on ihan hauskaakin jutella paikalle osuvien kalastajien tai lintujen tarkkailijoiden kanssa, ja kehua kuinka hyvin sää sopii valokuvaukseen...

Tänään ainakin säästyi tilaa kuittauspaperista... Jotenkin piti kuitenkin pieni puumerkki saada aikaan.

Helsinki-Hämeenlinna -välillä kannattaa tarkistaa pyörälipun hinta myös R-junassa ja linja-autossa. Asiaan sen tarkemmin pohtimatta R-junan hinta saattaisi olla tuo VR:n sivuilla mainittu 4,20 euroa.

Niin, ja omista kätköistämme joka kolmas (3/9) on jo ehtinyt vähintään kerran kadota tai turmeltua.

Divinen teksti on kuin omasta kynästäni... Tulin juuri parin-kolmen päivän retkeltä Hyvinkään-Riihimäen maastosta, ja se tuntui geokätköilyltä kaikkein parhaimmillaan. Luonnon keskellä, kaikessa rauhassa. :P (Silti nerokkaita urbaanikätköjäkään unohtamatta.) Pikainen paluu kaupunkilaisen arkeen: pyörä junasta ulos Pasilassa, ja ensimmäisen korttelin takaa kunnon kolari toisen fillaristin kanssa.

Hyvä, lisäsin linkin Etelä-Suomen Sanomiin, ja korjasin Länsiväylän osoitteen, joka muuten vielä alkuviikosta tuntui toimivan ihan hyvin. Lisäksi korjasin etusivun näkymään tarkoitetusti myös IE:llä. Operan kuutosversiolla näyttää olevan edelleen pieni ongelma, mutta seiska esittää sivun virheettömästi. Minulla on muuten siitä erikoinen Win XP, että se on poistanut itse koneesta IE:n, eikä suostu sitä asentamaan takaisin, vaikka haluaisi...