Team GeoMarmots

Alkuperäiseen kysymykseen... Olen käyttänyt yhdistelmää bluetooth GPSr & Nokian pikkukommari, jossa on GPS-softa. Matkaa kertyy ao. sovelluksella trippiin erityisesti hiljaisissa nopeuksissa tai paikallaan ollessa ihan omia lukemiaan, käytännössä siis aina enemmän kuin kuljettu matka. Autossa vauhdissa ei yhtä merkittävää eroa auton matkamittariin verrattuna synny. Oma kuvitelma ilmiöstä on että gepsi se paikantaa itseään ilmeisesti taajuudella kerran sekunnissa ja kun se laskettu sijainti tietty vaihtelee koko ajan enemmän tai vähemmän, ao. softaversio tässä tapauksessa on sikäli puutteellinen, että se tyynesti laskee trippiin matkaa sen mukaan missä kuvittelee masiinan kulloinkin olevan - eli näkee liikettä silloinkin kun sitä ei oikeasti ole. Miten tämä on estetty muissa eri laitteissa ja ohjelmissa, sen varmaan joku tietää? Ehkä trippiin päätyviä arvoja ei lasketa jokaisen sijainnin määrityksen perusteella vaan kuten jäljen tallennus, näytteinä tietyn väliajoin tai välimatkan jälkeen. Sijaintikin voi olla esim. useamman sijainninmäärityksen jonkinlainen jatkuvasti laskettava liukuva keskiarvo, jolla kukaties saadaan sijaintitieto tarkemmaksi ja elämään rauhallisemmin laitteen näytössä. Ehkä tästä samasta syystä myös muistiin jäänyt maksiminopeus voi saada aika hurjia arvoja, meikäläisen kintuillakin voi vipeltää kuin formula joskus. Yhtäkaikki, ainakin tällaisen virhelähteen gepsin trippiin olen päissäni kehitellyt. Ja kysymykseen onko tuo ominaisuus vai vika vastaus on - kuten aina - tietenkin: käyttäjän mielestä se on selvä vika ja valmistajan/myyjän mielestä taas vain ominaisuus...!

Juupa. Eka viesti aiheesta (toisessa säikeessä) Oct 31 2005, 01:49 PM. Eka luonnoskuva tässä säikeessä Nov 10 2005, 11:41 PM. Homma taisi olla jo finaalissa jossain Nov 11 2005, 07:45 AM kohdalla tai vähän sen jälkeen. Itse kommentoin 1. kerran "vasta" Nov 13 2005, 12:09 PM, jolloin - ystävät hyvät - reaktionne on "myöhässä olijat pitäkööt turpansa kiinni elleivät kerran saa sitä asiallisesti ja aikanaan auki". Olisi siis pitänyt ehtiä luonnokseen perehtyä ja sitä kommentoida jotain vuorokauden, parin sisällä, jos siis tuohon halusi kortensa kantaa! Oliko tässä oikeasti siis yhtään mitään aikataulullisia edellytyksiä että olisi saatu epäilemättä kiitettävän kirjavassa verkkoyhteisössä piilevät näkemykset & tieto tämän hyvän - ja minusta vähän yhteisenkin - hankkeen käyttöön, siitä voi jokainen ihan vapaasti muodostaa oman mielipiteensä. Taitaa vaan tulla lentävä lähtö sekä duunista että himpestä, jos webin harrastusforumeita pitää alkaa on-linena seuraamaan Mutta pitää yrittää paremmin joko sitä tai sitten sitä "turpansa kiinni pitämistä". Vähän brutaaliksi tämä myös jo harmi vain menee.

En hiffaa miten joku yhdistys voisi omia tällaiseen yksinoikeuden, noissahan viitataan johonkin valtameren takaiseen kaupalliseen verkkopalveluun yhteystietona, ei edes siihen yhdistykseen, että voisi ajatella sen loukkaavan toisen rekisteröityä nimeä, tuotemerkkiä tai jotain. Tässä voisi sen sijaan olla mukava kompakti opinnäytetyöprojekti jollekin vaikka graafista suunnittelua tai sen suuntaista opiskelevalle, kun eihän tähän kellään paalua ole tietenkään heittää. Kuvitusaiheina voisi olla vaikkapa toisaalta sekä luontomme että rakennettu ympäristömme tai laajemmin jotain muuta tämän päivän suomalaisuutta esille tuovaa (=lihavia ihmisiä soffalla tv-visailuja napittamassa...?) , siis tyylillä ja turhaa kliseisyyttä välttäen. Yli 150 vuotta vanhojen, kiveen hakattujen ja yltiövirallisten kansallisten symbolien rento käyttö ei oikein sytytä. Tuon kuvitusidean elementeistä jellona, vuosiluku ja teksti Suomi Finland löytyy käytössä olevista eurokolikoista, liekö siis ajatus että pitää olla tarpeeksi oikean käyttörahan näköinen. Minusta ei tarvitse, joku valopää voi vielä luulla väärennökseksi... Se on aina niin helppoa arvostella muiden tekemisiä ja olla itse tekemättä mitään.

En kyllä välittäisi tätä kirjoittaa , mutta - mittasin nopsasti tulosteestakin näköhavainnon ilmeisen oikeaksi että Suomen lipun sininen vaakapalkki on n. 17 % kapeampi kuin vastaava pystypalkki, ainakin tämän topicin ylimmässä versiossa. Tuon kyllä ainakin yrittäisin korjata, jos vaan mahdollista. - tarkistaisin samalla että lippua markkeeraavan kuvion mitat olisi jos mahdollista paremmin Suomen lipun mittasuhteiden mukaisia, vaikka kuvio rajautuukin harmaaseen ympyrään. Esim. ns. tangon puoleisen valkoisen osan leveyden tulisi olla puolet siitä mitä ulompi valkoinen osa. Tässä se näyttää aika lyhyeltä, joka saattaa olla se syy, miksi tuo ei minusta oikein näytä Suomen lipulta vaan kuviolta joka on sinne päin. - tarkistaisin myös ennakkoon tehdyn asemoinnin hyväksyttävyyden yleensä, siis että pohjana on Suomen lippu, jonka päällä on ihan muita elementtejä. Vs. lippulain 6. pykälän 1. momentti: "Muissa kuin tässä laissa tarkoitetuissa tapauksissa Suomen lippuun ei saa sijoittaa mitään lisäkuvioita." Nuo ao. lain mainitsemat tapauksethan on ne joissa kansallislipusta tehdään valtiolippu lisäämällä vaakuna, jälkimmäisestä tehdään presidentin käyttämä lippu lisäämällä siihen edelleen vapaudenristi sekä sotalaivoissa oleva päällikkyyslippu, jossa vapaudenristin tilalla voi olla jokin muukin tunnus. Korostan että tarkoitukseni ei ole arvostella sinänsä hyvää asiaa.

Noh, kolikothan on tarkoitettu huolella piiloon pistettäväksi, joten ei kai se niin tarkkaa ole... Ei vaan, toki tällaisten yleisesti tunnettujen ja tietyn vahvistetun hahmon omaavien tunnusten kannattaisi olla esikuvansa mukaisia ja käytöstä sovittu, jos kyse on tekijänoikeudellisesta aineistosta tai rekisteröidystä tuotemerkistä. Näihin valittuihin tunnareihin liittyen on helppo katsoa netistä Finlexistä ao. lakien alkuosasta tunnusten täsmälliset kuvaukset: Laki Suomen lipusta 26.5.1978/380, Valtioneuvoston päätös Suomen lipun väreistä 827/1993, Laki Suomen vaakunasta 26.5.1978/381. Mutta jos se on jo historiaa niin ehkä seuraavalla kerralla sitten.

Tilasinpa juuri meilillä kolme tiimillemme, pari kiertoon laitettavaksi ja yhden muistoksi pöytälaatikkoon. Ymmärtääkseni Suomen heraldinen seura (http://www.heraldica.fi/) on kovimman luokan asiantuntijataho tällaisissa asioissa. Jos itse tekisin näillä tunnareilla kolikkoa, kyselisin kommentit ennakkoon sieltä kriittisenkin tarkastelun kestävän lopputuloksen varmistamiseksi. "Suomen Heraldisen Seuran tarkoituksena on vaakunataiteen, -tieteen ja –oikeuden vaaliminen, heraldiikan tutkimuksen edistäminen, tuntemuksen laajentaminen, harrastuksen kehittäminen ja heraldiikan yleisen arvostuksen sekä heraldisten tunnusten käytön edistäminen, ja tämä kaikki koskee myös lipputiedettä ja –taidetta." (http://www.heraldica.fi/)

Kootut selitykset ja täydennykset: "Siis seuraavien alueiden kätköt vaativat tämän mukaan erityisluvat:" Kyse on ilmoituspyynnöstä, ei luvasta (joka käsitellään, arkistoidaan, saatetaan tiedoksi jne...). Eipä tähän asiaan kaivata byrokratiaa, kustannuksia eikä siis haluta työllistää ketään kummallakaan puolella työpöytää yhtään sen enempää kuin on pakko. Silti tulee toki olla jokin keino varmistaa myös suojelutavoitteiden toteutuminen luonnonsuojelualueilla. Metsähallitusta julkisisten hallintotehtävien osalta sitoo valtion maksuperustelaki ja ympäristöministeriön hallinnonalan maksuasetus. Jos kätköiltä edellytettäisiin lupa, kohteesta riippuen osasta luvista olisi todennäköisesti myös perittävä hakijalta maksu, joka tuntuu ehkä vähän tarpeettomalta tähän toimintaan suhteutettuna. Lähtökohtaisesti kyse ei oikeastaan luonnonsuojelualueillakaan ole siitä että saako sen "luvan" vai ei, vaan lähinnä vain pyrkimys ohjata toimintaa sopiviin paikkoihin, joita varmaan löytyy esim. jokaisesta kansallispuistosta. Ilmoituksen perusteella mahdolliset haitallisiksi havaitut kätköt luonnonsuojelualueilla pyritään lähinnä siis siirrättämään sopivampaan paikkaan. On toki selvää ettei kätköjä voi perustaa lainkaan alueille, joissa ei liikkumista sallita muutenkaan. Toistaiseksi Metsähallituksen ehdotus on siis esitetty ja oikeastaan on kätköilijöistä itsestään kiinni että voidaanko asiassa edetä tällaisella linjalla vai tarvitaanko esim. lupia ennakkoon. Jos tulee niitä haittoja, voi meille tätä asiaa valmistelleille tulla hankaluuksia perustella nyt otettua kantaa jatkossa. "Kansallispuistot (linkki Luontoon.fi verkkopalveluun ao. kohtaan) Luonnonpuistot (linkki Luontoon.fi verkkopalveluun ao. kohtaan) Muut suojelualueet (linkki Luontoon.fi verkkopalveluun ao. kohtaan) Ja muualle sopii laittaa purkkeja hyvällä maulla täysin vapaasti!" Kannattaa huomata ettei sinänsä mittava Luontoon.fi verkkopalvelu ole kattava tietolähde eri luonnonsuojelualueista. Se on luontoretkeilijän tietolähde, jonne kohteita on viety tässä mielessä tärkeysjärjestyksessä, ensimmäisenä kaikki kansallispuistot ja valtion retkeilyalueet. Esim. luonnonpuistoista kohtaan Muut suojelualueet on viety vain ne, joissa on mahdollista retkeillä. Siten verkkopalvelua ei voi käyttää ajatuksella että jos ei aluetta löydy sieltä tietystä kohtaa, homma on vapaata. Valtiolla on itse asiassa useita satoja sellaisia luonnonsuojelualueita, joita ei ainakaan toistaiseksi löydy verkkopalvelusta eikä mistään esitteistäkään yms aineistoista: niissä ole retkeilyyn liittyviä rakenteita eikä vuositasolla merkittävästi kävijöitäkään. Vastaavasti yksityismailla oli v. 2004 n. 3500 luonnonsuojelualuetta, niiden osalta tulee kääntyä alueellisten ympäristökeskusten puoleen eikä tekemämme linjaus sido heitä. Kannattaa myös huomata että perustettavien uusien - tällä hetkellä määrältään ilahduttavan runsaslukuisten - luonnonsuojelualueiden tietyt perustamiseen liittyvät työt kuten kiinteistönmuodostus, rajojen merkintä ja järjestyssääntöjen laadinta kestää usein käytännössä pitkäänkin (lue= vuosia), joten valitettavasti vastaan voi tulla käytännön tilanteita, joissa ei ole helppoa tietää ollaanko suojelualueeella eli tuleeko kätköstä ilmoittaa vai ei. Käytännössä asia ei selviä kuin kysymällä paikallisesta alueyksiköstämme asian tietävältä henkilöltä. Toisaalta ratkaisumme maan ylivoimaisesti suurimpana yksittäisenä maanomistajana mahdollistaa kätköilyn hyvällä omalla tunnolla lupia kyselemättä miljoonilla hehtaareilla, nuo suojelualueet ei ole kuin murto-osa pinta-alasta! Annelin esille tuomat pelisäännöt on viety Metsähallituksen intranettiin 10.11. joten ovat olleet eilisestä lukien myös koko henkilöstön nähtävissä koko maassa. Toivotan omasta ja organisaatiommekin puolesta hyvää jatkoa kaikille geokätköilijöille koko maassa, tervetuloa vaikka joukollakin virkistäytymään eri tavoin valtion maille & vesille. Siellä saa roppakaupalla sitä aina tarpeellista G(reen)-vitamiinia, useimmiten jopa ihan ilmaiseksi! terv. Tapani Mikkola Asiakaspalvelupäällikkö Metsähallitus / luontopalvelut / keskusyksikkö P.S. Olen täydentänyt tätä viestiä ensimmäisen julkaisemisen jälkeen.