santtu

Ensin piti hakea helppo kätkö. Sitä ei löytynyt, mutta jonkin ajan kuluttua, ei niin läheltäkään, löytyi kahvikupin äärestä henkilö, joka selvästi tutki jotain rasiaa… Havaittuaan muiden kiinnittävän huomiota hän yksinkertaisesti poistui paikalta… Ja pisti rasian kassiinsa … Aika loppui, oli jatkettava. No, samalla suunnalla oli paikka josta saisi locationlessin. Ei kun sinne. Ja kirjaamaan Juustoportti. Totta kai se olikin jo logattu - kahteenkin kertaan – tosin sadan metrin välein … Siis aina ei mene putkeen.

Viittauksessa jäsenten luokitteluun oli kysymys nimiasiasta - millainen viesti asian käsittelyllä halutaan antaa. Ei silti, etteikö pientä maaotteluhenkeä tarvita, mutta suomessa asuvat ruotsinkieliset, tervetuloa joukkoon. Ja ulkomaalaisetkin yhdistyslain puitteissa. Valitettavasti ruotsinkielisten kohtalo on kuten saamenkielisillä, yhdistyksellä tullee olemaan vain suomenkielinen nimi, josta on englanninkielinen versio kansainvälisiä yhteyksiä varten. Siis ei periaatteesta vastusteta ruotsinkieltä vaan pidetään ruotsinkielistä nimeä tarpeettomana ainakin toistaiseksi.

Hienoa työtä kaiken kaikkiaan jo pitemmän aikaa TeamMH! Ykkösasia varmasti on tuo mainittu tiedottaminen; omat webbisivut, joissa esittelyä selkeästi suomeksi mistä touhussa ylipäätään ja eri termeissä on kysymys sekä kuinka ja miksi liittyä jäseneksi. Eli heti alkuun työryhmissä kovasti pohtimaan: - nettisivujen hankintaa ja ylläpitoa - jäsenpalvelun pystyttäminen (eri tavat tukea jäseniä) - (mm. nettisivuja varten) harrastuksen eettisten ja käytännöllisten ohjeiden pohdinta (kätköilyn osalta; kuinka päästä alkuun, kuinka etsiä ja logata kätkö, kuinka tehdä hyvä kätkö - paperimuotoista tiedottamista - jäsenrekisterin ylläpitoa - pankkitili(e)n hankkimista, käytön järjestelyjä, muita talousasioita - tempauksia (siivoustalkoita, tapaamisia, alueellisia juttuja, yhteyksiä tiedotusvälineisiin, viranomaisiin, ulkomaisiin kätköilijöihin) - koulutusta (laitekohtaisia tilaisuuksia, ylipäätään kätköilyn esittelyä) - yhteyksiä varusteiden maahantuojiin, valmistajiin (jäsenalennuksia, laitetestejä, esittelyjä yms) - yhteyksiä retkeily-yrittäjiin yms (yöpymisalennuksia yms) - yhteyksiä viranomaisiin (ohjeita, sopimuksia, linkkejä sivustoille) - yhteyksiä saman henkisiin järjestöihin - yhteyksiä ulkomaisiin harrastajiin (ei vain tempauksia) - messuilla yms näkymistä - jos ja kun samasta kiinnostuneita kertyy yhteen ja haluaa paneutua asiaan enemmän, syntyy asia tai aluekohtaisia jaoksia - jäsenyyden tosittavan kortin hankintaa - yhteishankintoja erilaisista Taravel Bugeista yms - kerholle itselle myyntiin tarroja yms toimintaan liittyvää - kaupallinen puoli voi olla yhteistyössä olemassa olevan kanssa niin, että yhdistys saa provikan ja yhdistys välttää mahdollisen alv-ansan. - PTS:n laatiminen tavoitteena oman satelliitin ampuminen taivaalle. Ollaan muuten niistä välillä vähän syrjässä.

On muuten pohdittavaa asiaa tuon nimiasian taustalla. Miksi rajata osa suomalaisista ulos? Ketään ei saisi rajata ulos vai onko joukossa rasisteja? Ruotsinkieliset voisivat perustaa oman jaoksensa. Yhdistyksen nimi voi olla silti pelkästään suomeksi ja englanniksi ja virallinen kieli (yhdistyksen kokoukset) suomi.

Nimenkirjoitusoikeuden käyttäminen tulee vastaan harvoin ja se ei yleensä synny nopeasti. Yleensä taustalla on hallituksen käsittely(jä) ja erilaisia valtuutuksia. Usein edellytetään jopa pöytäkirjanotteita (pankki, kaupanvahvistajat jne). Siksi yksin nimen kirjoittamisen oikeus pitäisi olla rajattu. Kiiretapauksen hoitamiseen on monia erilaisia teknisiä ja menettelyllisiä keinoja. Käytännössä tilintarkastajana ole törmännyt hyvinkin raadollisiin tapauksiin. Ei sellaista tietenkään tässä porukassa satu, mutta, MUTTA...

Suomi ja englanti riittänevät nimeksi. Mutta jos yhdistys aikoo käyttää itsestään lyhennettä, vaikka FCS tai TNLN tulisi se mainita säännöissä nimen yhteydessä. Näin nimikäytäntö ja lyhennys on jäsenten tiedossa ja sitova.

Tervetuloa keskusteluun uudet tunnukset! pealgisin tarkennus on aivan oikein. Alun perin tarkoitin, että tämän tyyppisessä yhdistyksessä jäsenmaksurästi ei ole perimiskelpoista saatavaa, jos jäsen tosiasiallisesti jättää yhdistyksen; tosin tapa on epäkohtelias. Ainoa seuraus on jäsenetujen menetys, jonka tapahtumanopeus riippuu yhdistyksestä. (Moni yhdistys välttelee poistamista pitääkseen jäsenmäärän suurena esim. avustusanomuksia varten.)

Ääntenlaskijoiden valinta tarvittaessa tarkoittaa, että ne todella valitaan tarvittaessa eli vasta sitten, jos syntyy äänestyksiä. Siis ennen kokouksen ensimmäistä äänestystä. Asialistan järjestys ei tässä ole pakottava. Jos paikalla on vaikka 10 osallistujaa, on valinta myös käytännössä tarpeeton. Usein ääntenlaskija käytönnössä valitaan "varmuuden vuoksi" tai kokouksen kulkua ennakoiden. Saahan näin joku kokouksessa nimensä pöytäkirjaan ja tärkeän viran. Tämä taas kokoustekniikan oppituntina...

No mutta se ei enää ole näin kouluissakaan. Olen ollut katselemassa kielituntia, jossa oppilaat olivat läsnä videokameran välityksellä eikä poissaoloja merkitty. Olivat läsnä mutta fyysisesti kaukana … Mutta kuten sanottu, tämä on ”semantiikkaa”. Ulkopuolisesta kirjanpitäjästä: Ei ole mieltä maksaa ylimääräistä kenellekään ulkopuoliselle, eikä kukaan ole sellaista esittänytkään. Mutta säännöissä kannattaa varautua sellaiseen mahdollisuuteen, kun hyvin toimiva yhdistys kasvaa nopeasti ja laajasti toimivaksi. Lisäksi alusta alkaen on hyvä täsmentää termit, ettei niiden takia mene energiaa väärinkäsityksiin. Keskustelu on kuitenkin ollut niin pienen porukan vääntöä, että en usko yhdistykselle kovin hyvää tulevaisuutta ainakaan aluksi tai ainakin kovia kasvukipuja. Ja kun vielä monella on yhteistyöhakuisuuden sijaan tärkeämpää olla oikeassa (vaikka hieman pielessäkin), niin se asenne pelottaa helposti muita pois, vaikka demokratiaan kuuluukin vaihtoehtojen esittäminen ennen päätöksentekoa. Yhdistyksen ensimmäisiä yhteistyökumppaneita voisivat olla maahantuojat, samanhenkiset järjestöt jne. ja jäsenmäärä helposti satoja. Itse edustan osittain tahoja, joiden kautta yhteistyökumppaneita voisi löytyä, mutta se edellyttää tosiaan fiksua toimintaa. Vaikuttaa siltä, että laajakatseisuuden sijaan halutaan joku 20 hengen sisäpiiri.

Kokouksessa työjärjestyspuheenvuoro menee edelle muita puheenvuoroja. Puheenvuoropyyntö esim. ”Puheenjohtaja, työjärjestykseen.” annetaan heti ja siinä esitetty asia käsitellään ennen varsinaisen, avoinna olevan asian käsittelyn jatkamista. Työjärjestyspuheenvuoro voi koskea esimerkiksi sitä, että käsitelläänkin asia eri järjestyksessä, jätetään pöydälle tms. ”Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi” on siansaksaa, mutta voi tarkoittaa, että esityslistalla olevat asiat käsitellään listan mukaisessa järjestyksessä. Jaostoiminta ei liity yhdistyksen kokousten määrään. Jos käytännön toiminta järjestetään jaoksissa, ei yhdistyksen ja edes hallituksen kokouksille ole niin paljon tarvetta. Jaosten kautta toiminta on jäsenläheisempää ja vapaudet toiminnan järjestelyyn ovat huomattavasti suuremmat. Perinteisiä esimerkkejä; naisjaosto, tarjoilujaosto, huvitoimikunta, koulutustoimikunta … Siis tässä tapauksessa Uudenmaan aluejaosto, lehdentekojaosto, pulmakätkön laatijoiden jaosto, GPSDrawin-jaosto. Tai kertaluontoisesti esim. vuosikokouksen järjestelyjaosto. Jaostot ovat siis kuin rekisteröitymättömiä yhdistyksiä. Tai voivat myöhemmin rekisteröityä ja pysyä jäseninä tai ei. Jäsen voi kuulua yhteen tai useampaan jaostoon, saa niiden ryhmäpostit ja osallistua vapaasti niiden kaikkien toimintaan. Jaostojen ei tarvi pohtia tilintarkastusta ja kirjanpitoa, kun sen hoitaa yhdistys, sen sijaan ne keskittyvät TOIMIMAAN. Huonosti organisoitu tai johdettu sellainen yhdistys, jossa toiminnasta vastaa ja sitä tekee pelkkä hallitus. Ja langattomasti langoilla taas ensi viikolla.

En suosittele kenellekään liittymistä rekisteröimättömään yhdistykseen, ellei tunne henkilökohtaisesti sen vastuuhenkilöitä ja osallistu voimakkaasti sen toimintaan. Esim. aikoinaan Suomessa oli erimerkkisten kotimikrojen ympärillä erilaisia kerhoja. Missä ne nyt ovat ja missä ovat niiden rahat…? Kts. aiemmat melko pitkät keskusteluketjut. Rekisteröinti on pieni murhe, pelkkää rutiinia. Rekisteröimätön yhdistys on klubi vailla mitään painoarvoa. Tai sisäänpäin lämpiävä pienen piirin ikioma hiekkalaatikko. Tai pätemisenhaluisten oma peli- ja kamppailukenttä. Sellaine voi olla ry:kin, mutta oma tavoitteeni visseistä syistä oli (ja ehkä on) valtakunnallinen fiksusti toimiva, melko laajapohjainen harrastusjärjestö, jolla olisi koulutus- ja tiedotustoimintaa jne. Keskusteluissa on tullut enemmän puoltavia kuin kielteisiä näkemyksiä. Kuten esiin tuli, nimi voisi olla joku muukin kuin aivan kuvaava. Minulle ei suunnistus tule heti mieleen Angelniemen Ankkureista.

Hallitus voi kokoontua puhelinkokoukseen. ”Läsnä” on kokoustekninen termi. Kokouksessa läsnä voi olla muutenkin kuin olemalla fyysisesti samassa tilassa. Kokouksessa ollaan läsnä, jos kuullaan ja osallistutaan kaikkeen, mitä kokouksessa tapahtuu. Mukana on hieman huono termi, en ole tavannut sitä käytettävän tällaisessa tarkoituksessa. Eräässä osakeyhtiössä olen ollut pelkissä puhelinkokouksissa. Silloin yleensä varmuuden vuoksi pöytäkirja kiertää postitse kuitattavana tai se vahvistetaan sähköpostiviesteillä. Sähköposti on yllättävän vahva kuittaus nykyään. Jos taloudenhoitaja on vastuullinen hallituksen jäsen, voi tekninen kirjanpitäjä silti olla mistä tahansa. Säännöissä yleensä varaudutaan erilaisiin väärinkäytöksiin ennaltaehkäisevästi, oli sitten kyseessä kosto, mielenhäiriö tai varkaus ja siksi asiat ovat joskus hieman mutkikkaampia, kuin kavereiden kesken. Yhdistyksen erilaisista oikeuksista: Nimenkirjoitusoikeus = oikeus tehdä ja vahvistaa yhdistystä sitovia sitoumuksia, lainat, kauppakirjat, merkittävät yhteistyösopimukset jne. (yleensä tehtävään sidottu oikeus, mieluiten korkeintaan pj. yksin, muuten 2 yhdessä. Jos annetaan nimetylle henkilölle, on yleensä kyseessä joku projekti, ja oikeutta on rajoitettu sitä annettaessa) Tilinkäyttöoikeus = oikeus nostaa rahaa ja maksaa laskuja yhdistyksen tililtä (henkilökohtainen oikeus, mieluiten vain taloudenhoitaja tai kirjanpitäjä ja pj. Laskun maksaja tarkista, että lasku on oikein hyväksytty.) Vaatii pöytäkirjaotteen toimittamisen pankkiin. Laskun hyväksymisoikeus = oikeus toimittaa laskuja maksettavaksi. Yleensä kukaan ei hyväksy omaa laskuaan, vaan aina on siten 2 nimeä, vastaanottaja ja hyväksyjä)

Jos säännöissä ei mainita eri jäsenlajeja, voi yhdistyksen kokous silti päättäessään jäsenmaksuista määrätä lapsille, varusmiehille, työttömille, eläkeläisille, kokonaisille perheille, kannatusjäsenille, Garminin käyttäjille tai vaikka mille ryhmille erilaisia jäsenmaksuja, kunhan ei syyllisty laissa mainituin perustein syrjimiseen. Perhejäsenmaksu voisi olla esim. sama, kuin kahden aikuisen, jolloin muita samassa osoitteessa olevia voi kirjata enemmänkin. 15 vuotias voi kantaa vastuuta yhdistyksessä. Entä sitä nuoremmat, ovatko täysin äänivaltaisia jäseninä? Jäsenrekisterin pitäjän kannalta on ikävää, jos ryhmien määritelmiä ainakaan kovin usein muutetaan… Kommentti: Jäsenmaksuja ei suoriteta, ne maksetaan. Kurssit ja tutkinnot suoritetaan. Jäsenmaksurästiä ei synny, jos jättää maksun maksamatta. Silloinhan tosiasiassa eroaa yhdistyksestä ja on yhdistyksen asia poistaa maksamattomat jäsenet. Uudelleen liittyminen ei edellytä näin muodostuneen rästin maksamista. Eri asia on, jos nauttii jäsenyydestä ja on luvannut maksaa jäsenmaksun. Mihin jäsen sitoutuu? Periaatteessa kaikkiin yhdistyksen demokraattisiin päätöksiin ja sääntöihin, joita yhdistyksellä on lain mukainen oikeus tehdä. Mutta jäsenellä on oltava myös oikeus osaltaan vaikuttaa kaikkiin näihin päätöksiin.

Olen kansalaisopistossa luennoinut uudesta yhdistyslaista ja kokoustekniikasta yleensä ja olen havainnut, miten erityisesti seuraavat kolme käsitettä menevät yleensä suloisesti sekaisin. Työjärjestys = kokouksen menettelyohjeet (mm. miten puheet pidetään, miten äänestys järjestetään jne., esim. kunnallisvaltuuston työjärjestys) Esityslista = kokouksen asialista, joko sisältää hallituksen valmisteleman pohjaesityksen (mm. kunnallisissa toimielimissä käytössä). Asialista = kokouksessa käsiteltävien asioiden otsikot ja käsittelyjärjestys Näen edelleen tarpeettomaksi ja jopa haitalliseksi kahden kokouksen mallin. Mielestäni jaostoiminnasta on erikokoisissa valtakunnallisissa yhdistyksissä oikein hyviä kokemuksia. Kahden kokouksen malli lisää hallituksen työmäärää ja byrokratiaa tarpeettomasti. Vuosikertomusta oikeampi nimitys yhdistyksessä on toimintakertomus. Kokouksen päättäminen on tärkeä kohta. Se on merkittävä pöytäkirjaan eikä siksi paljon paina asialistan jatkeenakaan. Yleensä 1 tilintarkastaja riittää vain, jos se on tilintarkastusyhteisö tai yhdistys on hyvin pieni. Jos valitaan vain yksi, on mahdollisesti järjestettävä yleinen kokous, jos hänelle tulee pysyvä este. Varatarkastaja on yleensä vain tilapäisen esteen varalle. Tämäkin vähän riippuu… Valtakunnalliselle kokoukselle 14 vrk on lyhyt kutsuaika. Yleensä myös järjestäjien on tiedettävä ajoissa paljonko väkeä on tulossa. Koolle kutsumistapa voidaan haluttaessa jättää vuosikokouksen päätettäväksi, eikä kirjata sääntöihin. Olen ainakin kahdessa yhdistyksessä, jossa niin on, mutta säännöissä se on toki selkeämpi. On makuasia, mutta ennen toimihenkilöiden valintaa päätösvaltaisuuden toteaminen on hyvä rutiini. Olen opettanut niin päin. Kokousta on turha jatkaa, jos se kohta ei mene läpi. Mutta, kuten sanottu, demokratia päättää virallisilla menettelyillään, millainen yhdistys on ja millaiset säännöt…

Nappis on hiukka kumma… Saannoissa kannattaa varautua isohkoon yhdistykseen. 500 jasenta ympari Suomea. Nimenkirjoitusoikeutta tarvitaan harvoin. Se voi siksi olla kahdellakin henkilolla, mutta urgent-tapauksia varten voi olla yhdella joka luonnollisesti on pj. Jos taloudenhoitaja (vanhahko termi rahastonhoitaja, en suosittele sita) on ulkopuolinen, ei han ole samassa vastuussa kuin hallitus, mutta hanella yksin nimenkirjoitusoikeus? (Kirjanpitajana voi olla tilitoimisto tms., joka yllapitaa tilit on taloudenhoitajaa tai ei.) Hallituksen jasenmaara on usein kiintea, mutta ok nainkin. Se vain tekee valinnoista joskus hankalaa. Aanestetaan ensin hallituksen koosta ja sitten sisallosta. Kokoaanestys voi vieda pohjan kokouksen valmistelulta. Tilikausi ehdottomasti kalenterivuosi! Kun yhdistys kasvaa, ei viikko riita tilintarkastajille! Postinkulku voi jo vieda sen ajan. Ja takaisin tavoittamattomiin...

Syita miksi nostin yhdistysasian uudelleen esiin, oli - nyt asiaa koskevat sivustot ovat yksittaisten aktiivien varassa - toiminta laajenee ja voi saada samalla villeja piirteita (vrt ulkomaiset tapaukset) - useat muut edellisissa keskusteluissa esiin nostetut asiat. Olen itsekin alkanut epailla jarjestaytymisen jarkevyytta, kun porukka jakaantuu jo ennen yhdistymista. Toisaalta halutaan vapauksia ja toisaalta rajata asioita pois. Toisaalta ollaan valmiita muuttamaan saantoja tarvittaessa, mutta toisaalta mukaan halutaan kunniajasenasia, joka ei ole ajankohtainen 20 vuoteen. Tarkeimmaksi nain viralliset puitteet (virallisen byrokratian, kuten talouden ja yhteiskuntasuhteiden hoidon) ja niiden sisalla tapahtuvan vapaamuotoisen jaostoiminnan, (yhtena vaikka Espoon keokatkoilija-jaos) jossa tosiasiallinen toiminta tapahtuu villina ja vapaana, mutta ”tausta turvattuna” erikoistilanteiden varalta. Saannot kerralla niin, etta niilla voi elaa isokin yhdistys. Niin siita eriarvoisuudesta. Hyva esimerkki on matkailuautoilu. Jos sinulla ei ole jasenmerkkia, niin ei juuri edes tervehdita. Nyt on kylla muutostakin. Katkoilyssa vaaranlainen yhdistys varmistaa anarkia- tai piratekatkoilyn synnyn.

Hei hyvä! ja viel ehdin... Yhteistyölause on siksi, että säännöt ovat yhdistyksen tärkein väline, kun toimitaan esim. viranomaisten kassa ja haetaan lupia kansallispuistoihiun jne. Siksi niistä ei voi tehdä ihan pelkistettyjä. Kannattaa alusta asti olla hieman suurempaa kuin onkaan.

Valtakunnallisen yhdistyksen pitää varautua ”kaikkeen”. Kaikenlaista nimittäin on tapahtunut… Esim. erottamispykälää ei ehkä tarvita koskaan, mutta on Suomessa kaikenlaisia hörhöjä... Lisäksi lähtökohta tulee olla, että ylimääräisiä kokouksia ei ole, jos kaikki on OK ja vain yksi yhdistyksen kokous. Valtakunta on niin laaja alue ja jäsenistöä on 2-3 vuodessa ainakin 500… Voiton tavoittelu voisi poistaa yleishyödyllisyyden ja sääntöjen tarkastaja voisi puuttua siihen, jos mainintaa ei ole. Verolakeja voin selventää jos joku haluaa. Lisäjäsenmaksu-käytäntö on olemassa. Se koskee esim. asiaa, josta eivät kaikki voi/halua nauttia tai taloudellista ”pakkotilannetta” jne. Ei rutiiniasiaa, mutta voi olla tarpeen… Toimikausia on rajoitettu käsittääkseni partiossa, MLL:ssä ja monissa muissa ei poliittisissa järjestelmissä. Poliittisista en tiedä kuin presidenttiin kohdistuvan toimikausirajoituksen. Tällä huolehditaan yhdistyksen verenvaihdosta. Joskus joitakin on tosi hankala vaihtaa pois ilman kipuja. Minä uskon, että hallitusmateriaalia on näin fiksussa väessä vaikka kuinka. Jäsenten äänioikeusikä on rajattu yhdistyslaissa suosituksen omaisesti. Suosittu tapa on päättää koollekutsumistapa aina yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi varoja tuskin on käytettäväksi. Tämä on pakkopykälä… Sääntäjä ei voi tehdä tpicissa valmiiksi, mutta hyvä pohja voi syntyä. Se demokratia jyrää kuitenkin kokouksessa. Ja nyt tämä suunta vaikenee teknisistä syistä joksikin aikaa…

Taas kuivan analyyttistä: Mallisäännöissä rahastonhoitajan valitsee hallitus, samoin kun ihan sattumalta kaikissa yhdistyksissä joissa olen mukana. Tosin useat niistä ovat aika suuria ja joillakin on takana keskusjärjestö. Yhdistyksen kokous valitsee toiminnan tavoitteiden kannalta merkittävimmät toimihenkilöt ja vaihtaa ne jos homma ei toimi. Rahastonhoitajan toimi on luonteeltaan tekninen ja erikoisammattitaitoa vaativa. Jos yhdistyksellä on omaisuutta, jopa kiinteätä ja paljon rahavirtaa, on hankala löytää täysin harrastuspohjalta taloudenhoitajaa, joka tekee hyvän tilinpäätöksen ja raportoi taloutta hallitukselle. Kokous voi ottaa käsiteltäväkseen asioita ja ne saavat lainvoiman, jos niitä ei kukaan määräajassa moiti. Olen ollut sellaisessakin mukana, mutta en suosittele… Idea tässä olisi se, että varsinainen toiminta jaoksissa olisi paljon vapaampaa, mutta yhdistys tarjoaa lailliset puitteet ja kirjanpidon jne. Lähinnä vertaan asiaa monilajiseen urheiluseuraan. Hidehairyn ansiokas esitys loi hyvin kuvaa tilanteesta. On helppoa horjahtaa harrastuksesta toiseen, kuten tässä kävi… Mutta keskustelu jatkukoon. Hyvin pointteja puoleen ja toiseen. Asiat mittaavat toisiaan, eivät lausujat!

Hoo, hoo. Taisin mennä ansaan... Mutta... En paljon enää, mutta joskus kuljin paljonkin kaksipyöräisellä jossa oli MOOTTORI... Kuntoa kyllä nostaa sekin, ainakin eräiden lihasten osalta.

Joo, ajattelinkin asiaa noin yleisemmältä kannalta eli muidenkin kuin kätköilijöiden. Toinen hyvä asia on ilmaista, että kannattaako jollekin sivutielle ylipäätään lähteä esimerkiksi autolla tai voisiko se vain kaksipyöräisellä onnistuakin. Kelirikkojen ennakointi on hankalaa, se voi tehdä hommasta seikkailun.

Tienkäyttäjän ei tarvitse arvata tai jostain muualta selvittää, saako tietä käyttää. Kielto on osoitettava merkillä tai vastaavalla tavalla. Ja tuskin rangaistustakaan heti rapsahtaa, jos väärälle tielle eksyy. Tietenkin sitten on erikseen pihapiiri ja vastaavat joille ei saa mennä ilman asiaa.

Maxxy: Tekstiä oli pitkästi ja paljon siitä korvaisi yhdistyslaki. Käytännössä jäsenistöt eivät tunne lakia ja siksi kaksinkertaistaminen on yleensä paikallaan. Oikein, sana puolet puuttui 6. pykälän 6. momentista. 7. Pykälä 2 momentti johtokunta => hallitus. Yleensä hallitus valitsee rahastonhoitajan, koska hallitus vastaa, että tilit tulee hoidettua. Rahastonhoitajan valintaan voi myös liittyä tarjouskilpailua tms. ja rahastonhoitaja voi vaihtua kätevämmin milloin tahansa. Jaostojen kanssa on vähän sama kuin edellä. Voisi olla, että käytännössä yhdistyksen kokous valitsee (vuosikokouksen asia nro 9), mutta hallituksella voisi olla oikeus täydentää tarvittaessa. En tiedä missään mallia, että yhdistyksen kokous voisi käsitellä mitä tahansa asiaa. Lähinnä tämä on toiminnan ennustettavuutta ja jäsenistön turvaa varten. Seikku: Olet oikeassa. Olen nyt kahden yhdistyksen tilinpitäjä ja voin sanoa, että jos tilikausi on kalenterivuosi, on se kerta kaikkiaan kätevämpää. Ja varsinkin, jos joutuu verotuksen kanssa tekemisiin. Muille: Yhdistyksen nimi on keskustelua varten. On olemassa käsite demokratia, ja se mahdollistaa kaiken keskustelun ja päätöksenteon aivan kaikesta. Kun enemmistöpäätös on tehty niin pulinat pois. Mutta keskustelua tarvitaan. Nyt olennainen asia on, onko kyseessä pelkkä kätköily vai myös muita harrasteita. En mielelläni näkisi, että sitoudutaan vain yhden amerikkalaisen yhtiön ylläpitämään liiketoimintaan, jossa on myös maksuttomia aktiviteetteja. Edit: Esim. rahastonhoitajalla ja sihteerillä ei saisi olla nimenkirjoitusoikeutta, jos he eivät ole jäseniä. Tämä pitäisi tarkentaa. Nimenkirjoitusoikeus ei koske esim. laskun tarkastusta, tavaran hankintaa yhdistykselle tms sisäistä toimintaa, vaan esim. tilien avaamista, yhdistystä sitovien sopimusten tekoa jne.

Hieman hiotut säännöt (suluissa kommentteja) Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Geoharrastajat ry. (Tässä ei ole ääkkösiä eikä liikaa rajoituksia) Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on suomenkielinen, aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea gps-laitteen käyttöön perustuvia harrastuksia ja niiden yleisiä edellytyksiä. Yhdistyksen toimialue on koko maa. Yhdistys toimii tarpeen mukaan yhteistyössä yksityisten henkilöiden, liike-elämän, toisten yhdistysten, viranomaisten ja vastaavien tahojen kanssa ja huomioi myös näiden edut. Toiminnassaan yhdistys noudattaa lakeja ja hyviä tapoja sekä edistää yleisesti hyödyllisiksi katsottuja asioita (luonnonsuojelu, kansainvälistyminen jne jne). Yhdistys on puoluepoliittisesti ja kaikin muin tavoin sitoutumaton ja itsenäinen (tämä tarkoittaa mm. uskonnollisesti). Yhdistyksen toimintatavat määritellään tarkemmin vuosikokouksen näiden sääntöjen puitteissa vahvistamassa toimintasuunnitelmassa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi - harjoittaa tiedotus ja julkaisutoimintaa. - järjestää opetus- ja neuvontatilaisuuksia. - järjestää kilpailuja. - järjestää jäsenilleen tarvikkeiden ja laitteiden yhteishankintoja voittoa tavoittelematta. - neuvotella jäsenetuja jäsenilleen. - perustaa jaostoja, jotka asia- tai tapahtumakohtaisesti toteuttavat yhdistyksen tarkoitusperiä. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi - kerätä liittymis- ja jäsenmaksua sekä tarvittaessa lisäjäsenmaksua ja osallistumis- tai pääsymaksuja. - harjoittaa alansa julkaisutoimintaa. - järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia. - omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. - ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. 3. Jäsenet Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja on maksanut asianmukaiset jäseniltä edellytettävät maksut. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset ja kannattavat jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on pitkäaikaisesti ja huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee hallitus itse tai kuuden (6) yhdistyksen jäsenen esityksestä. 4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai jos jäsen ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Jos jäsen on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, voi hallitus erottaa jäsenen määräajaksi, korkeintaan seuraavaan yhdistyksen kokoukseen saakka ja erottamisesta päättää seuraava yhdistyksen kokous. Eronnut tai erotettu jäsen voidaan hallituksen päätöksellä hyväksyä uudelleen jäseneksi. 5. Liittymis- ja jäsenmaksu Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun päättää vuosikokous ja mahdollisen lisäjäsenmaksun suuruuden päättää yhdistyksen kokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuista. 6. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon jäseninä kuuluvat vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6 jäsentä sekä 3 varajäsentä. Varajäsenet asetetaan valittaessa kutsumisjärjestykseen. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi niin, että puheenjohtaja, puolet jäsenistä ja kaikki varajäsenet ovat joka vuosi erovuorossa. Erovuoroiset jäsenet valitaan ensimmäisellä kerralla arvalla. Hallituksen jäsen tai varajäsen voidaan valita korkeintaan neljäksi (4) vuodeksi peräkkäin, joka jälkeen uudelleen valinta on mahdollinen kahden (2) vuoden kuluttua. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun tämä katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus kutsutaan koolle vähintään kymmenen (10) vuorokautta ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään hallituksen jäsenistä ovat läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 7. Jaostot ja toimikunnat Yhdistyksen kokouksen päätöksellä voidaan perustaa jaostoja, joiden toiminta on tarkoitettu tilikautta pitemmäksi. Jaostoille hyväksytään toimintasuunnitelmassa tehtäväalue ja talousarviossa määräraha. Jaostojen puheenjohtajan valitsee yhdistyksen kokous ja muut jäsenet hallitus. Johtokunta voi asettaa korkeintaan omaksi toimikaudekseen toimikuntia valmistelemaan määrättyjä asioita. 8. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja kaksi aina yhdessä. Hallitus voi myöntää nimenkirjoitusoikeuden nimetylle hallituksen jäsenelle yhdessä em. henkilön kanssa. 9. Yhdistyksen talous- ja hallintosääntö Yhdistyksen hallitus voi vahvistaa tarvittaessa yhdistykselle taloussäännön, jolla taloudenhoidon menettelyistä tarkemmin määrätään sekä hallintosäännön, jolla hallinnollisista menettelyistä tarkemmin määrätään. (laskujen hyväksyminen, arkistointi, jäsenrekisterin hoito, e-mailin hoito jne jne) 10. Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. (Ei ole lainkaan ongelma, vaikka toimintasuunnitelma tosiasiallisesti kattaa myös seuraavaa kevättä.) Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen laatima vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle. 11. Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen vuosikokous pidetään hallituksen määräämässä paikassa Suomessa hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä. (käytännössä paljon aikaisemmin) Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä tai tilintarkastaja sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti. Yhdistyksen kokouksessa äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Vaalit ovat aina salaisia lippuäänestyksiä ja muut äänestykset julkisia. 12. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta jäsenen yhdistykselle ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen lähetetyllä kutsulla tai, jos sähköpostiosoitetta ei ole, jäsenelle postitetulla kirjeellä. 13. Vuosikokous Vuosikokouksen yhteyteen hallitus voi järjestää alustuksen, esitelmän tai tapahtuman yhdistyksen toimialaan liittyvästä aiheesta. (tämä voi olla esim. palkitseminen, kätköilytapahtuma, laite-esittely tms juuri ennen tai jälkeen kokouksen) Yhdistyksen vuosikokouksen avaa hallituksen jäsen. (yleensä puheenjohtaja) Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä hyväksytään kokouksen asialista (tämä on toisena, koska kokousta on turha jatkaa, ellei tämä mene läpi, asialista hyväksytään erikseen kohdan 13 takia) 3. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 4. esitetään kokoukselle vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto 5. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 6. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja päätetään mahdollisten jaostojen perustamisesta ja lakkauttamisesta 7. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet 8. valitaan tarvittaessa jaostojen puheenjohtajat 9. valitaan tarvittaessa yhdistyksen edustajat muihin tehtäviin 10. päätetään yhdistyksen toimihenkilöiden ja tilintarkastajien palkkioista (voi olla myös 0 euroa tai yleensä tilintarkastajille ”laskun mukaan”) 11. hyväksytään talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet (tämä vasta kun kaikki tähän vaikuttava on päätetty) 12. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat 13. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 14. kokouksen päättäminen. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viisikymmentä (50) vuorokautta ennen kokousta. 12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä, yleishyödyllisellä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Miksi kätkösivuilla voi estää oman nimimerkkinsä näkymisen aktiivilistalla? Siksi kun työaikana loggailee ja pomo sattuu tietämään nimimerkkisi ja sinun pitäisi tehdä juuri kiivaasti jotain muuta juttua… Mutta mitä sen pomon sitten pitikään tehdä, kun sattui nimimerkkisi palstoilla näkemään…