mikahe

Sikäli kun 60csx:ssä on samanlaiset valikot kuin 76cs:ä, niin helpointa on vaihtaa topon ja esim. itselläni olevan City Selectin välillä näin (englanninkieliset valikot): 1) Olet karttasivulla, paina menu 2) Valitse Setup Map 3) Valitse i-ikoni (info) yläriviltä 4) Paina taas menu 5) Nyt saat valikon, josta voit piilottaa yhdellä valinnalla joko Basemapin, kokonaisen Topo-CD-alueen tai esim. City Select Europen. Tämän jälkeen kyseinen kohta valikossa vaihtuu Show:ksi (näytä, eli voit perua äskeisen). Tämä on ehkä nopeampaa, kuin yhden Topo- tai Cityselect tms. karttapalasen piilotus, koska 2)-kohdassa ei välttämättä ole suoraan haluamasi karttapalanen, mikä olikin kysymyksesi yhdinkohtia.

Mainio runo tämäkin Eikalta. Kätköt (puhumattakaan kätkijöistä) voidaan jakaa kahteen luokkaan: löydettäviksi ja etsittäviksi tarkoitettuihin. Kaikeksi epäonneksi myös kätkijät voidaan luokitella kahteen pääluokkaan eli niihin, joiden kätköt ovat tarkoitettu löydettäviksi ja niihin, joiden ei välttämättä ole. Lyhyesti: Jos kätkijälle koordinaattien määrittäminen on hankalaa (satelliittivastaanoton takia), se on yhtä varmasti myös etsijälle. Jos näin on, niin kätkö on syytä piilottaa todennäköisimpään mahdolliseen paikkaan koordinaattien määräämällä etsintätarkkuusalueella, eli siis sinne, mistä itse kätköä etsisit pienoisen tuumailun jälkeen. Ongelmaksi tällä käytännöllä jäävät ne kätkijät, joiden kätköt eivät ole tarkoitettu löydettäväksi vaan etsittäväksi. Tämän voisi herrassopimuksella noteerata D-arvossa. Joillakin kätköillä satelliittitaivas on aina saatavilla ja joillakin muilla se on pienellä pähkäilyllä kokonaan saatavilla sekä piilotus- että etsintävaiheessa. Meitä taviksia varten tällaisiakin seikkoja on hyvä korostaa kätkökuvauksessa. Loppujen lopuksi jäljelle jää kysymys, onko kätkö suunnattu taviksille vai hardcore-fanaatikoille. Molemmille ei voi olla välttämättä mieliksi viemällä purkin metsään.

Yesterday I tested with Garmin GPSMAP 76cs with built-in antenna in Tampere. In an open place I got varying connection to satellite number 33, which was probably the one that was delivering EGNOS information to Garmin. 3-4 ordinary GPS satellites got the 'D' indication, but not all of them. The shown accuracy was therefore no better than 3 metres.

Luotettavimman arvion GPS:n todellisesta paikannushajonnasta saa, ei gepsun näytöstä, vaan mittaamalla tietyn pisteen koordinaatteja eri vuorokaudenaikoina, eri päivinä jne. Hetkellisen koordinaattinäytön ja siihen asti kertyneen mittausaineiston keskiarvon (paras estimaatti todelliselle sijainnille) eroa voi sitten verrata gepsun tarkkuusnäyttöön. Jos sattuu tietämään referenssipisteen tarkat koordinaatit, niin silloin voi aina laskea hetkellisen mittaustuloksen todellisen virheen ja edelleen verrata sitä gepsun omaan arvioon senhetkisestä paikannustarkkuudesta. Voi olla niin, että esim. ilmakehä aiheuttaa jollakin aikavälillä systemaattista virhettä tällaisessa yhden pisteen paikannuksessa. Tällöin gepsun virhe-estimaatti on todellista virhettä pienempi. Peräkkäiset mittaustulokset ovat lähellä toisiaan, mutta silti virheellisiä. Mm. tällaisia virhelähteitä pyritään korjaamaan WAAS/EGNOS-järjestelmällä, kunhan se joskus tulee käyttöön ja sattuu yhteys pelaamaan näiltä leveysasteilta korjaussatelliittiin. Nämä kun ovat ikävästi matalalla ja lähellä eteläistä horisonttia, mikä heikentää koko EGNOSin käyttöarvoa Pohjolassa. EDIT: GPS:n siviilikäytön 'häirintä' eli SA lopetettiin tietääkseni Bill Clintonin kaudella kertakaikkiaan ja lopullisesti. Periaatteessa se voidaan tietysti ottaa käyttöön milloin tahansa, jos tarpeeksi pimeä heppu valitaan Valkoiseen taloon. Mutta SA:n lopetus oli se seikka, joka mahdollisti ja aikaansai geokätköilyn. Tietoviisaammat täydentäkööt tarpeen mukaan, näin muistinvaraisesti.

Käsittääkseni Galileon myötä tarkkuus ei parane juuri lainkaan paitsi hieman sen takia, että 1) Galileosatelliittien radat ovat edullisemmat Pohjois-Euroopassa kuin GPS:n 2) Satelliiteissa käytetään hieman uudempaa tekniikkaa ja mm. tarkempia kelloja. 3) Satelliitit osaavat kertoa käyttäjän laitteelle, milloin niillä on ratapoikkeamaa yms. virhetekijöistä. Tällöin vastaanottimet pystyvät painottamaan sellaisia satelliitteja vähemmän paikanmäärityksessä. Maksaville asiakkaille on toisen taajuuden myötä luvassa parempaa tarkkuutta. Nykyisen GPS:nkin kanssa esim. maanmittauksessa käytettävän suhteellisen paikannuksen avulla saadaan vaikka millimetritarkkuuksia. Tämä olisi ihan toivottavaa geokätköilykuvauksia tehdessä, mutta tästä ei ole välttämättä käänteentekevää hyötyä 1) Kätköilijät eivät palauta purkkeja millilleen oikeaan paikkaan 2) Heidän laitteensa eivät kuitenkaan ole millintarkkoja, vaikka koordinaatit olisivatkin. Täytyy siis vastaisuudessakin panostaa kätkökuvauksiin, jotta turhilta viime metrien etsimisiltä vältytään

Kartan lataus PC:lle tarkoittaa MapSourcessa ainoastaan sitä, että PC:llä tulee näkyviin PC:n CD:iltä asennetuista kartoista, mitkä niistä on tällä hetkellä ladattu gepsuun (toki sen voi tallentaa tiedostoonkin). Tällöin niistä voi valita pois tarpeettomia "lehtiä" ja lisätä uusia. Koko valittu setti pitää ladata Garminissa kerralla muistiin, eli aluksi gepsun muisti tyhjenee. Kartta-aineistoa ei siis voi ilman PC:llä olevaa aineistoa siirtää mitenkään gepsusta "ylös" PC:lle. Gepsun näytöstä saa kyllä kuvasnapshotteja siirretyksi PC:lle erillisellä Garminin apuohjelmalla.

Franson GpsGate tms. taitaa luvata/yrittää tuota, ja itse voi kokeilla toimivuutta kokeiluversiolla. EDIT: Nah, tuossa olikin vain muunnos Garmin USB (Garminin protokolla) -> NMEA (http://franson.com/gpsgate).

Värinäytölliseen eTrex Legend C? malliin ilmeisesti saa topografisia karttoja muistin sallimissa rajoissa (eli joutuu ehkä latailemaan reissujen mukaan oikeita 'lehdyköitä'). Katso esim. marinea.fi, eratukku.fi tai karttakeskus.fi.

This S60 GPS application has basically everything that is needed (and more), even if no geocaching features: AFTrack We've used it to find some caches, and it really works. I found that the old N-Gage had better form factor which allowed rubber-banding a BT GPSr on top of it, where it wasn't shaded by the phone or user's hands.

Näin se varmaankin on. Koska valtion kassan pohjalle ei koskaan jää mitään ylimääräistä jaettavaa, niin nykyään suuri osa yleisten ulkopuolelle jäävistä teistä on avustusrahoja vailla. On täysin ymmärrettävää, että toisinaan ainakin jotkut yksilöt suhtautuvat nihkeästi ulkopuolisten ajoneuvojen liikkumiseen tällaisilla teillä. Jos tien päähän on pykätty omatoimisesti 'kieltomerkki', sitä kannattaa noudattaa molemminpuolisen mielipahan välttämiseksi, vaikka tienkäyttäjän velvollisuus onkin noudattaa pelkkää tieliikennelakia ja sen mukana mm. virallisia liikennemerkkejä. Ellei tällaisia viestejä ole näkyvissä, mutta siitä huolimatta joku vääntäytyy tuomaan lappua tuulilasiin tms, niin pipo on liian kireällä. Tällaisissa tapauksissa kätkön suhteen on syytä selvittää asioita paikallisen populaation kanssa tai arkistoida kätkö, sillä on ennustettavaa, että useimmat etsijät ajavat mahdollisimman lähelle, ellei kätkökuvauksessa anneta tarkempia ajo-ohjeita. Tuo ajajan jättämän lapun (soittopyynnön, jos auto on jokun esteenä) on muuten mainio ajatus muutenkin, ja voi näitä kiristäviä pipoja hieman löyhätä muiden epäluulojen ohella. Tosin hämäräheput voivat adoptoida tämänkin jossakin vaiheessa esim. väärän puhelinnumeron kera. Varautukaa siis tarkistussoittoihin.

13 tuntuu hyvältä numerolta. Myös säikeiden lukukerrat antavat jonkinlaista osviittaa lukijoiden ja kiinnostuksen määrästä.

Tässä olisi todella tilausta paljon keskustellulle yhdistykselle: se voisi helpottaa maanomistajan selvittämistä, yhteystietojen kaivelua ja lupien kysymistä.

Polun varsien pitäisi olla melko ihanteellisia piiloja "Älä jätä jälkiä"-ohjeen kannalta. Kätkö ei spoilaannu talvellakaan jäljistä lumessa. Jos kätkön ympäristö alkaa muistuttaa taistelutannerta, on syytä arkistoida se ja tehdä uusi paremmalla kokemuksella.

Tuli mieleen sama ratkaisu, eli kätkö voi sijaita jopa alueen ulkopuolella, mutta esim. multiin tarvittavan tiedon hankkimiseksi joutuu paatunutkin purkintonkija vaikkapa taivaltamaan luontopolun läpi, päästäkseen mielipuuhaansa Drive-in kätköjähän ls-alueille ei muutenkaan voi tehdä, joten pakko on patikoida ainakin jonkin verran.

Sellaisen rakentaminen lienee Babelin tornia vastaava urakka, mutta yrityksiä on (ensimmäinen linkki). Jostakin syystä se on vielä hieman vaiheessa Muut esimerkit lienevät vähän täydellisempiä, mutta tässä ei ole montaa minipolia mukana. Viimeinen on viittellinen, sillä ilmeisesti vasta isommissa kirjastoissa on nettipäätteitä asiakkaiden käytössä. Netcafeguide.com Finland Turun asiakaspäätteet Savonlinnan seutu Helsinki nettikahvilat Tampere nettipisteet Internet Kuopiossa kirjasto.fi Tässä siis pieni otanta Googlaamalla, ei mitään kattavaa linkistöä. Minusta varminta on pitää internet reissuilla taskussa, se toimii vaivattomasti 24/7 (lähes) koko maassa, ja ainakin kätköilytarpeisiin riittävällä vauhdilla, kunhan GC.com ei muuten jumita.

Oulun ratkaisu on sikäli turisteille ja esim. geokätköilijöille mielenkiintoinen, että se ei vaadi erillisiä tunnuksia, joita em. satunnaisilla käyttäjillä ei ole mahdollista välttämättä hankkia. panOULU panOULU public access network PanOULU-verkosta aidosti avoin kansalaisverkko Nettikahviloissa, huoltsikoilla tms. jotka tarjoavat WLAN-yhteyksiä, lienee ohjeet tai henkilökunta opastaa. Ei ole tullut vielä kokeilluksi. Tietoturvastaan kannattaa pitää huolta.

At least with MapSource I'm able to send the active log back to GPSMAP76cs (which is SW wise the same as 60cs!?), and hence it won't be truncated to the 500 points of the saved log length. Because of this track log 'simplification' I prefer to receive the active log from gps whenever PC is available, rather than saving it in gps first.

OT: Esim. MapSource+GSAKilla onnistuu aika näppärästi. Olen imuroinut kerran Geotoad-nimisellä ohjelmalla Suomen kätköt .gpx-tiedostoihin ja koonnut ne GSAKin tietokantaan (myös kerran päivittänyt uudet kätköt). Myös Pocket Queryjä voi käyttää tai mitä tahansa keinoa viedä kätköt GSAKiin, esim. ladata ne joltakin sivulta .wpt tms tiedostomuodossa. MapSourcella kun tallentaa reitin .mps-tiedostomuotoon ja avaa sen GSAKin Search/Filter Arc/Poly-välilehdellä 'Load from file' -napilla, niin saa listan (useamman kuin reitin alku- ja loppupisteet) Arc/Polygon points -listaan. Sitten jos valitsee Filter typeksi Arc/Line ja asettaa halutun maksimietäisyyden reitiltä, esim. 2 km, niin voi filtteröidä GSAKin tietokannasta matkan varrella olevat kätköt. General-välilehdellä on syytä ilmeisesti käyttää Any distancea, ettei valittu keskipiste, joka ei tässä tapauksessa ole relevantti, sotke hakua.

I think they are different map products targeted for different GPS units. Navigator is (I guess) more detailed, for use with dashboard navigation units (StreetPilots) with more internal memory and/or memory card interface. CitySelect works with e.g. hiking map products. See the 'Which mapping works with which GPS units?' link in http://www.garmin.com/cartography.

Uusi (EN) review Explorist 500/600 -laitteista saattaa sisältää myös hyödyllisiä tiedonmurusia omistajille, jotka ovat jo käyttöominaisuuksista tietoisia: Magellan eXplorist 500/600 Small Geocaching Unit, Review by Max Bramel and Jack Yeazel GPS Units and Software forum topic

Garmin City Select *Europe v7* is older product, shipped since 12/31/2004. The *new product* version is City Select *North America DVD v7*, released 06/01/2005 and shipped 08/15/2005, which the update.jsp link lists.

Näyttääpä hyvältä! Jos voit tehdä niistä Large-kätkön samantien kohtuullisen matkan päähän, niin yritän olla FTF tai jopa FBA

OT: Yhteen BT:lla varustettuun käsigepsuun olen törmännyt webissä: Fortuna GPSmart BT

Tuo ry-esimerkki kuulunee sarjaan teekkari'huumori'. Nykysuomen sanakirja (lyhentämätön kansanpainos, no pun intended) 13. painos vuodelta 1992 toteaa ry:stä seuraavaa: ry. lyh. 1. (myös: r.y.) rekisteröity yhdistys | Suomen Latu r.y. 2. raittiusyhdistys. | Ry. Koitto.

Triplapost #3 deleted