tiura

Erittäin mielelläni jättäisin Kinder-yllätyksiä ja ottaisin timanttisormuksia, 500 euron seteleitä tai saksalaisten laatuautojen avaimia valmiiksi allekirjoitettuine luovutuskirjoineen.

Saariston rengastie: http://www.saaristo.org/fi/index.htm Matkan varrelta löytyy upeita merimaisemia, vanhoja kirkkoja, ties mitä muita nähtävyyksiä ja kaikki tarvittavat matkailupalvelut autoilijalle, pyöräilijälle ja veneilijälle.

Kuinka tähän asetetaan "omat paikat" WGS84? YKJ? Luulisin, että WGS84 ja vieläpä asteet, minuutit, sekunnit muodossa eikä asteet, minuutit ja minuuttien desimaalit niin kuin ne gc.comissa esitetään.

Itse ajattelin käydä tulevana viikonloppuna.

Kyseessä on tämä tuote: http://mapshop.karttakeskus.fi/workspace.c...D=9&pid=1863897 eli GT Reittikartta Suomi Plus, 1:200 000, 2004. Siinä maps-hakemistoista löytyy isompia .MAP-tiedostoja, jotka ilmeisesti ovat itse bittikarttatiedostot ja pienempiä samannimisiä .HDR-tiedostoja, jotka lienevät jonkinlaisia kalibrointitiedostoja. Näitä en ole onnistunut avaamaan Ozilla. Myös MeriCD:n kartat ovat GMB-muotoisia, ja veneilykäytössä yleisestä SeaClear II ohjelmasta löytyy suoraan työkalu, jolla näitä tiedostoja voi muuntaa kyseisen ohjelman omaan tiedostomuotoon.

Olen googlettanut ja penkonut tätä foorumia, mutta en ole löytänyt tietoa otsikossa mainitusta aiheesta eli: tietääkö joku, miten Genimapin GT-CD:llä käyttämiä MAP/HDR tiedostoja voisi saada käyttöön Oziexploreissa?

Saaristomerellä on kymmeniä paikkoja, joihin haluaisin ja voisin viedä kätkön sillä veneilyä kyllä tulee harrastettua. Ongelmana on että käytyäni yhdellä saarella, en moneen vuoteen tai ehkä koskaan mene sinne uudestaan. Kätkö jäisi vaille hoitoa. Olisi todella loistavaa, jos Saaristomerelle ilmaantuisi (ylläpidettyjä) kätköjä. Noissa olosuhteissa tietysti on lupa odottaa, että etsijätkin osaltaan auttavat esim. vaihtamalla rikkoutuneen purkin uuteen. Itse ajattelin saaristosta sellaisia paikkoja, joihin pääsee myös veneetön, eli joihin on joko kiinteä tieyhteys, lossi tai edes yhteysalusliikennettä. Sellaisessa paikassa voi myös itse käydä hätätapauksessa autolla kätköä hoitamassa. Vaikka suureen osaan veneilykohteista ei tosiaan tule mentyä uudestaan ehkä vuosiin tai koskaan, niin on myös paikkoja, joista vähintään tulee kulkeneeksi ohi muutaman kerran kesässä, jolloin kätkön hoito ei vaadi ylivoimaisia ponnistuksia.

Ilmeisen vähän on veneilijöitä kätköilyharrastajissa, koskapa Ahvenanmaan ja Saaristomeren kunnista on valtaosa kätköttämättä. Melkein kaikilla kuitenkin on GPS käytössään. Voisin ottaa asiakseni tämän ja ensi kesän aikana purkittaa muutaman valkoisen pläntin täältä lounaissaaristosta.